Pietari 4.-6.5.2018

Pietariin Allegrolla
Matkaseurue: Aino ja Jussi






HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.

Perjantai 4.5.2018 - Helsinki-Pietari

Yöunet jäivät kesken, kun oli lähdettävä puoli seitsemältä kohti rautatieasemaa. Allegro-junan lähtöaika oli 7:20, ja edessä oli noin 3,5 tunnin matka Pietariin. Kävimme matkan alkuvaiheessa aamukahvilla ravintolavaunussa ja loppumatka sujui nopeasti netissä surffaillen. Viipurista nousi junaan Venäjän viranomaiset suorittamaan tulli- ja passintarkastukset.

Pietarissa meitä oli vastassa ystävämme, joka vei meidät Nevski Aster -hotelliin Isommalle tallikadulle. Aika vaatimattoman, asuinkerrostalosta tehdyn hotellin sijainti on erinomainen. Kirjauduimme vain sisään ja jätimme laukkumme, koska oli liian varhaista saada huone. Saman tien lähdimme ystäväoppaamme johdolla kävellen tutustumaan ympäristöön. Pietari on valmistautumassa 41 päivän kuluttua alkviin jalkapallon mm-kisoihin, ja kaupunkia on siistitty ja kultauksia kiilloitettu. Myös Nevski Prospekt on päällystetty tuoreella asfaltilla sileäksi. Kadun itäpää oli suljettu autoliikenteeltä ja näytti ylileveältä kävelykadulta. Kävimme lounaalla Georgialaisessa Cha Cha -ravintolassa, jossa saimme erinomaista ruokaa. Hatsapuri-juustopaistos oli tosi hyvää kuten kaikki muukin.

Kahden aikaan kävimme hotellissa viemässä laukut neljännessä kerroksessa olevaan huoneeseen nro 404. Se kävikin työstä, kun ei ollut hissiä käytettävissä. Jatkoimme saman tien Nevan rantaan. Teimme parin tunnin mittaisen risteilyn Vasilin saaren ympäri. Näimme mm. jalkapallostadionin, jonka rakentaminen alkoi vuonna 2007. Sen piti olla valmis viimeistään vuonna 2009, mutta viimeistelyä tehtiin vielä kuluvanakin vuonna eli 2018. Stadionille mahtuu lähes 70000 katsojaa. Suomenlahden pohjoisrannalla viimeistellään energiayhtiö Gazpromin Lahta-keskusta, joka sisältää mm. 463 metriä korkean tornin. Se on Euroopan korkein rakennus.

Vene jätti meidät Vaskiratsastaja-patsaan luo eli eri paikkaan kuin mistä risteily aloitettiin. Ajoimme taksilla auton luo. Matkaa oli ehkä puolitoista kilometriä, mutta ei ollut hintakaan paha, 100 ruplaa (n. 1,50 euroa). Pääsimme sitten illaksi ystävämme kotiin nauttimaan thaimaalaisia herkkuja mukavassa seurassa. Ehkä noin 10 kilometrin taksimatka hotelliin maksoi 500 ruplaa, joten kovin on halpaa ajelu verrattuna kotimaan taksoihin.











Lauantai 5.5.2018 - Pietarhovi

Hotellin aamiainen oli tarpeeksi hyvä ja monipuolinen, ei kuitenkaan mitään luksusta. Ystävämme tulivat hakemaan meitä vähän kello yhdentoista jälkeen, ja suuntasimme noin 30 km:n päässä sijaitsevaan tsaarin kesäpalatsiin eli Pietarhoviin. Kävimme kahvilla ja pikkusuolapalalla ennen kuin menimme tutustumaan palatsin puistoihin.

Vuonna 1709 alettiin rakentaa Pietari I:n kesäasuntoa. Rakennustöiden kestäessä Pietari Suuri sai idean Versailles'n veroisesta konaisuudesta, ja 1700–1800-luvulla Pietarhovista muodostui yksi Venäjän suurimmista palatsi- ja puistoalueista. Samalla syntyi myös palatsin rakennustyöläisten ja hovin palvelijoiden asutuskeskus. Alueella on suuri määrä rakennuksia, puistoalueita, suihkulähteitä ja muistomerkkejä, jotka on rakennettu n. 200 vuoden aikana.

Suuren palatsin edustalla on suihkulähdekaskadi, joka on rakennettu esikuvanaan Aurinkokuningas Ludvig XIV:n Château de Marly -palatsi. Alemman puiston leveys Suomenlahden rannan suunnassa on yli 2 kilometriä ja pituus pohjois-etelä -suunnassa 500 metriä. Puisto sisältää lukuisia suihkulähteitä, altaita, kanavia, huvimajoja ja muita rakennuksia. Ylempi puisto oli Pietari Suuren aikaan vihannestarha. Nykyisen ranskalaisen puutarhan muotonsa se sai 1700-luvun loppupuolella, jolloin sinne rakennettiin myös suihkulähteet.

Päivä kului Pietarhovissa rattoisasti eikä muuta ohjelmaa kuin illallinen enää tarvittukaan. Kävimme kiinalaisessa ravintolassa syömässä siansorkkia ja Pekingin ankkaa.











Sunnuntai 6.5.2018 - Pietari-Helsinki

Sää oli muuttunut aurinkoiseksi ja vähän lämpimämmäksi. Teimme aamupäivällä pienen kävelylenkin Nevski Prospektilla. Kun olimme palaamassa hotellille, alkoi taivaalta kuulua jylinää. Ilmavoimat harjoittelivat voitonpäivän näytöksiä varten. Ensin tuli useita neljän helikopterin ryhmää, sitten yksittäisiä lentokoneita ja hävittäjäryhmiä.

Kävimme huoneessamme hakemassa matkalaukkumme alakertaan ja luovutimme avaimet. Bongasimme Nevski Prospektilla toisen maailmansodan aikaisen kyltin, jossa on teksti "'Kansalaiset! Tällä puolella katua on vaarallisinta pommituksen aikana'. Kadun pohjoisen puolelle saattoi tulla Leningradia itä-, kaakkois- ja eteläpuolelta piirittäneiden saksalaisten tykistötulitusta, mutta kadun eteläreunalla oli turvallisempaa, sillä Suomen sodanjohto ei suostunut saksalaisten vaatimuksiin tykkitulittaa Leningradia.

Kello 12 tapasimme Jussin sukulaistytön, joka suorittaa työharjoittelua Eremitaasissa. Kävimme pitsalla Pizza Napoletana -nimisessä pitseriassa, josta saikin oikein maittavia pitsoja. Nyt olimme käyneet georgialaisessa, kiinalaisessa ja italialaisessa ravintolassa. Missähän niitä hyviä venäläisiä ravintoloita onkaan?

Kävimme hakemassa hotellista laukkumme, ja ystävämme veivät meidät rautatieasemalle. Teimme vielä pienen lenkin, että näimme panssarikansiristeilijä Auroran. Juna kohti Helsinkiä lähti Suomen asemalta (venäjäksi Finljandskii vokzal) kello 15.30. Kyllä on helppoa venäjänmatkailua tällainen täysin kielitaidottomillekin, kun ystävät huolehtivat kaikesta.


Kaikki Venäjän matkat

Maahakemistoon
Etusivulle







© Aino Ilkkala