Madrid ympäristöineen 12.- 25.6.2014

Omatoimimatka
Matkaseurue: Emma ja Aino

Alun perin olimme ajatelleet viipyä kolme viikkoa Espanjassa ja tehdä "rengasmatkan", mutta tulimme toisiin ajatuksiin mukavuussyistä ja päätimme pitää Madridia tukikohtanamme koko ajan. Varasimme lennot jo tammikuussa, kun Finnairilla oli "tarjousviikot". Hotellin varasimme keskeiseltä ja hyvältä paikalta huhtikuussa.





HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.

Torstai-perjantai 12.-13.6.2014 - Helsinki-Madrid

Satoi, satoi ja lämpöä oli tuskin 10 astetta enempää. Lähdimme kotoa kello 14.10 Airport Taxilla. Perille päästyämme kuulimme, että Finnair Plus -kortilla saa kyydin hinnasta kaksi euroa alennusta. Oli kiva tietää tämäkin! Olimme tehneet lähtöselvityksen internetissä edellisenä päivänä, ja nyt menimme harjoittelemaan baggage dropin itsepalvelua. Onnistuihan sekin eikä tarvinnut paljoa jonotella.

Kävimme kahvilla/kaakaolla, minkä jälkeen Aino huomasi puhelimensa kadonneen. Soitto Soneralle ja väliaikainen sulku liittymälle. Sitten soitto Airport Taxille, ja autostahan puhelin oli löytynyt. Eipä sitten tule laskua ulkomailta soitetuista tai siellä vastatuista puheluista. Onneksi oli hyvässä tallessa...

Kone lähti ajallaan viiden korvilla. Saimme lennolla kylmää kana-nuudelisalaattia ja hyvin laihaa ja haaleaa litkua, jota espanjalaiset lentoemännät kutsuivat teeksi. Laskeuduimme etuajassa, ja laukutkin tulivat joutuisasti. Lämpöä puoli yhdeksän aikaan illalla oli vielä 33 astetta. Sitten vain suoraan taksiin ja ajelu hotelliin, jonne tulimme aika lailla tasan kello 21 Espanjan aikaa. Saimme huoneen Best Western Arosa -hotellin kuudennesta kerroksesta. Purimme laukkumme ja keitimme iltateet. Aino tarkisti vielä sähköpostin ja Facebookin - ja näin päivä oli pulkassa.

Verkkaisen aamun ja aamiaisen jälkeen lähdimme kävelemään kohti Callao-aukiota ja karttoihin merkittyä turistitoimistoa. Eihän siellä enää mitään toimistoa ollut. Jatkoimme kuninkaanlinnalle ja sieltä Sabatini-puistoon. Tarkoitus oli mennä Moro-puistoon tekemään reittisuunnitelmaa, mutta yllättäen se olikin jostain syystä suljettu, ja poliisit vartioivat portilla. Kiersimme puiston ja ihmettelimme sitten kukkuloita, joita kuninkaanlinnan lähistöllä oli. Aina puhutaan Rooman kukkuloista, mutta täälläkin niitä oli ihan riittävästi. Portaita ylös ja alas.

Katsastimme muutaman aukion, ja Mayor-aukiolta löytyi turistitoimistokin, vaikkakin se oli sielläkin muuttanut aukion laidalta toiselle. Toimistosta saimme hyviä vinkkejä, mm. sellaisen, että monissa museoissa on vapaa sisäänpääsy kaikille kahden viimeisen aukiolotunnin aikana ja useimpiin 65+ -ikäiset eivät maksa koskaan mitään. Esimerkiksi Pradon sisäänpääsymaksu on 14 euroa, mutta klo 18:n jälkeen pääsee ilmaiseksi. Ja mehän voimme käydä siellä vaikka viitenä iltana. Saimme myös tiedot naapurikaupunkeihin menevien bussien lähtöpaikoista ja aikatauluista.

Kävimme hotellissa tankkaamassa ja lepäämässä ja teimme vielä illan suussa lyhyemmän kävelyretken toiseen suuntaan. Näimme mm. komean pääpostirakennuksen ja kongressitalon, jossa seuraavana torstaina kruunataan Felipe VI kuninkaaksi. Talon liepeillä oli jo nyt vahva poliisivartio ja mellakka-aitoja oli tuotu talon edessä kulkevan kadun molempiin päihin. Vaikuttaa siis siltä että koko katu suljetaan liikenteeltä.

Askeleita päivän mittaan tuli mittariin 14782, mikä tarkoittaa 8,8 kilometriä, jos askelpituus on keskimäärin 60 cm.









Lauantai 14.6.2014 - Madrid

Lähdimme liikkeelle kymmeneltä ja suunnitelmissa oli kävellä vanhassa Berlitzin kartassa suositeltu reitti läpi. Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Santa Barbaran kirkko, jota sanotaan Madridin kauneimmaksi barokkikirkoksi. Se rakennettiin 1757 Fernando VI:n Barbara-vaikolle. Kirkossa on Fernando VI:n hautamausoleumi.

Barbaran kirkon vieressä on entisen luostarin rakennus. Siellä toimii nyt Korkein oikeus. Korkeimmassa oikeudessa oli nyt kolmatta ja viimeistä päivää auki taidenäyttely, ja jono sinne oli pitkä. Emme jääneet odottelemaan, vaan jatkoimme Kolumbuksen aukiolle. Siellä Kolumbus seisoo korkean pylvään päällä. Aukiolla on myös suuria kivirakennelmia, jotka symboloivat Kolumbuksen retkeen vuonna 1492 osallistuneita laivoja.

Reittimme varrella oli Arkeologinen museo, jonka kokoelmissa on esihistoriallista esineistöä ja taideteoksia antiikin ajoista uuteen aikaan. Siellä vierähti 1,5 tuntia, minkä jälkeen kävimme museon kahvilassa syömässä maukkaan salaatin.

Museosta jatkoimme Retiron puistoon, ja matkalla kuvasimme komeaa kaupunginporttia Puerta de Alcalaa vuodelta 1769. Puisto ympäröi aikanaan Filip II:n 1734 tulipalossa tuhoutunutta kesäasuntoa, ja opaskirjan mukaan Kaarle III rikkoi perinteen päästämällä tavallisia ihmisiä puistoon, kuinhan he olivat "pestyjä ja asianmukaisesti puettuja". Lepuuttelimme jalkojamme puistossa ja jatkoimme sitten Pradon museon ja Palacio de las Cortesin ohittaen. Palacio de las Cortes on palatsimainen rakennus, jossa toimii Espanjan parlamentin alahuone eli edustajainhuone ja jossa kruununprinssi Felipe tullaan kohta kruunaamaan kuninkaaksi.

Solin aukion kautta päädyimme hotelliimme jalat väsyneinä neljän jälkeen, ja käytimme loppupäivän rentoutumiseen.

Askeleita 11698 = 7,0 km.









Sunnuntai 15.6.2014 - Madrid

Olimme ajatelleet lähteä varhain liikkeelle, että ehtisimme kierrellä itsemme väsyksiin ennen päivän kuuminta aikaa. Heräsimme kuitenkin vasta kello 8.20, joten se siitä sitten. Kun sitten kymmenen jälkeen pääsimme lähtemään, huomasimmekin, että ilma oli selvästi viilentynyt ja tuulikin oli alkanut puhallella. Ei siis hätää.

Kävimme Plaza de Espanja -aukion laidalta ostamassa liput bussiretkelle Avilaan ja Segoviaan maanantaiksi sekä Toledoon ja Aranjueziin tiistaiksi. Plaza de Espanjaa hallitsee Miguel Cervantesin muistomerkki, ja sen reunalla ovat Madridin ensimmäiset pilvenpiirtäjät.

Suuntasimme kulkumme kohti Parque del Oestea eli Länsipuistoa. Siellä on Egyptin hallituksen lahjoittama Debodin temppeli 100-luvulta eaa. Temppeli jouduttiin siirtämään Assuanin padon rakentamisen takia, koska se olisi muutoin jäänyt veden alle.

Jatkoimme kuljeskelua pitkin kapeita ja mäkisiä katuja. Madridin kapeiden katujen jalkakäytävät on erotettu ajotiestä pylväin, ja näin estetään pysäköinti jalkakäytäville. Matkamme varrelle jäi mm. Conde Duquen kulttuurikeskus, joka on entinen armeijalle kuulunut rakennus. Siellä on mm. kirjasto ja näyttelytiloja.

Poikkesimme ruokakauppaan ja menimme lepäilemään hotelliin. Kolmen aikaan lähdimme uudelleen liikenteeseen ja menimme Thyssen-Bornemiszan taidemuseoon, joka sijaitsee Villahermosan palatsissa. Vuonna 1993 Espanjan valtio osti 1000 esineen kokoelman paroni Thyssen-Bornemiszan jälkeläisiltä. Paljon upeaa, pääosin eurooppalaista taidetta aina 1300-luvulta alkaen 1900-luvulle asti.

Askeleita 13888 = 8,3 km.









Maanantai 16.6.2014 - Avila, Segovia

Varttia yli kahdeksan lähdimme kävelemään Plaza Espanaa kohti, mistä bussi Avilaan lähti yhdeksältä. Matkaa oli noin 110 km, ja se kesti puolisentoista tuntia. Avila sijaitsee 1130 m merenpinnan yläpuolella ja on siten Espanjan ylävin kaupunki.

Avilaa (UNESCOn maailmanperintökohde) ympäröiviä muureja pidetään Espanjan vanhimpina ja parhaiten säilyneinä, ja ne tekevät vaikutuksen pelkällä monumentaalisuudellaan. Niiden koko pituus on 2,5 km, keskimääräinen korkeus noin 12 m ja paksuus noin 3 m. pohjakaavaltaan suunnikkaan muotoisiksi rakennettuja muureja on vahvistamassa 88 puolustustornia ja niiden harjalla on 2500 sakaraa. Muurissa on yhdeksän porttia.

Kävimme näköalapaikalla valokuvaamassa ja menimme Santa Teresan luostarikirkkoon, joka on rakennettu vuonna 1636 paikalle, jolla sijainneessa talossa pyhimys syntyi. Kävelimme kapeilla kaduilla ja aukioilla. Yksi Guisandon graniittihärkä on tuotu nähtäville erääseen kadunkulmaan. Ennen lähtöä Avilasta kävimme vielä kiertelemässä San Vicenten kirkossa, joka on Avilan merkittävin romaaninen rakennus. Se on omistettu Huescan diakonille Vicentelle, jonka sanotaan sisariensa Sabinan ja Christetan kanssa kärsineen marttyyrikuoleman tällä paikalla vuonna 304.

Matka jatkui Segoviaan, joka sijaitsee Avilasta pohjoiseen, kalliokukkulalla kahden laakson välissä. Vanha vesijohto (UNESCOn maailmanperintökohde) on monumenttina kaupungille tunnusomainen ja se on myös Roomanvallan ajan komein rakennusluomus. Tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, todennäköisesti se osuu ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan jälkipuoliskon ja toisen vuosisadan alkupuoliskon vaiheille. Akvedukti kuljettaa vettä Segoviaan 17 km:n päästä Riofríosta. Vesi kerääntyy ensimmäiseen vesitorniin ja virtaa siitä muurattua kanavaa pitkin toiseen vesitorniin. Toisesta tornista akvedukti johtaa 119 kaarisena ja 728 metriä pitkänä Segovian esikaupunkiin. Tämä akvedukti kuljettaa vettä vielä nytkin samoin kuin alkuaikoinaan.

Lounastauon jälkeen kiertelimme kapeilla kaduilla ja kävimme sitten Segovian katedraalissa. Myöhäisgoottilaisen katedraalin rakentaminen alkoi 1525. Opaskirjaa lainatakseni "tyylikkyytensä, keveiden linjojensa ja massiivisen voimansa takia sitä on sanottu Espanjan katedraalien herrattareksi". Viimeinen tutustumiskohteemme Segoviassa oli Alcazar, joka oli kuninkaiden asuinpaikka vuoteen 1570 saakka. Sieltä Isabella Katolilainen lähti ottamaan vastaan Kastilian kruunun, Filip II juhli linnassa häitään Anna Itävaltalaisen kanssa ja 1500-luvulla se oli vankilana, jossa virui monia huomattavia henkilöitä.

Olimme takaisin hotellissa vähän kello 19:n jälkeen. Päivän aikana askeleita kertyi 14544 = 8,7 km.









Tiistai 17.6.2014 - Toledo, Aranjuez

Tiistain ensimmäinen kohteemme oli Toledon kaupunki (UNESCOn maailmanperintökohde), jonne on Madridista matkaa noin 75 km. Toledo on yksi Espanjan vanhimpia kaupunkeja, sen sanotaan olleen asuttu pronssiajalta lähtien. Roomalaiset kutsuivat kaupunkia nmimellä Toletum (= korkealla paikalla). Korkealla kaupunki onkin, mutta onneksi sinne on rakennettu turistin jalkoja säästämään rullaraput, joilla voi nousta ylös.

Toledossa oli aikomus käydä ensin tuomiokirkossa, mutta sen olivatkin vallanneet ihmiset, joilla kaikilla oli kukkakimppu kädessään. Tämä liittyi Corpus Cristi -juhlan seremonioihin. Toledossa seremonioita on yhteensä yhtenätoista päivänä ennen ja jälkeen varsinaisen juhlapäivän. Seuraavaksi pujottelimme kapeilla kaduilla Santo Tomen kirkon Capilla de la Concepcióniin, jossa on nähtävänä El Grecon kuuluisa taulu Orgazin kreivin hautajaiset, joka on maalattu 1586-88.

Kävimme katsomassa kuvanveistäjä Victorio Machon töitä, minkä jälkeen kohteemme oli Sinagoga de Santa María la Blanca, 1100-luvun lopulla rakennettu iso synagoga, joka rakennettiin uudestaan tulipalon jälkeen 1200-luvun lopulla. Vuoden 1550 paikkeilla synagoga muutettiin kristilliseksi kirkoksi, ja on nyt museona. Viimeinen käyntikohteemme oli Monasterio de San Juan de los Reyes. Tämä luostari rakennettiin kiitokseksi Ferdinandin ja Isabellan Torossa saavuttamasta voitosta. Arkkitehti Juan Guas loi vain viidessä vuodessa yhden espanjalais-flaamilaisen gotiikan kauneimmista saavutuksista. Laskeuduimme San Martinin portille ja ylitimme Tajo-joen Alfonso Viisaan aikana rakennettua San Martinin siltaa pitkin bussille.

Madridiin päästyämme kävimme pikapikaa hotellissamme, ja kolmelta olimme taas lähdössä katsomaan seuraavaa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Ferdinandin ja Isabellan kaudelta lähtien Aranjuez on ollut kuninkaallinen paikka. Nykyisen palatsin rakennustyöt aloitettiin Filip II:n aikana 1500-luvun loppupuolella ja saatettiin päätökseen Kaarle III kaudella. Erikoisin huone palatsissa on Sala de China (posliinisali) kaakkoistornissa. Siellä on kattokruunukin posliinia ja seinillä kiinalaisia maalauksia ja posliinikaiverruksia. Näimme vain pienen osan puutarhaa ja remontissa olevia suihkulähteitä.

Puoli kahdeksan aikaan olimme hotellissa, ja mittariin oli kertynyt askeleita 11228 = 6,7 km.









Keskiviikko 18.6.2014 - Madrid

Keskiviikkona ostimme päiväksi lipun Madrid City Tour -bussiin, joka on tyyppiä hop-on, hop-off. Ne ajavat kahta eri kierrosta, joista toinen kestää 1 t 20 min ja toinen vähän yli tunnin. Nautimme vain näkymistä ja ajelimme molemmat reitit ympäri poistumatta bussista välillä. Pohjoisin kohde reiteillä on Estadio Santiago Bernabeu, joka toimii Espanjan tämänhetkisen mestarijoukkueen Real Madridin kotikenttänä. Läntisin kohde on Debodin temppeli ja eteläisin Toledon portti.

Kierrosten jälkeen huomasimme edullisen lounastarjouksen erään ravintolan ikkunassa: eturuoka, pääruoka, jälkiruoka ja juoma (viini, olut tai limsa) yhteensä 10 euroa. Aioimme istahtaa baarijakkaralle ja tilata ruoat, mutta tarjoilija tuli ja näytti, että on meillä pöytiäkin vapaana. Kun sitten olimme tilaamassa tuota edullista lounasta, tarjoilija kertoi, että tarjous on voimassa vain baaritiskillä. Sanoimme, että menemme sitten baarin puolelle. Sen jälkeen saimme tarjouksen, että voimme istua pöydässä, jossa ei ole valkoista pöytäliinaa. Siinä lounas maksaa 12,50 euroa. Yleistähän Espanjassa on, että kahvikin on halvempaa baaritiskillä nautittuna kuin pöytään vietynä. Joka tapauksessa lounas oli hintansa arvoinen.

Hotelliin palatessamme huomasimme tiedotteen, joka kertoi Gran Via -kadun olevan suljettu seuraavana päivänä kello seitsemästä kello 15:een Felipe VI:n kruunajaiskulkueen takia. Myös kaikki kolme läheisintä metroasemaa suljetaan. Meitä tuo ei kuitenkaan haitannut, kun olimme jo päättäneet seurata kruunajaisia televisiosta ja kulkuetta huoneemme ikkunasta. Jos olisi pitänyt päästä esimerkiksi lentokentälle, asia olisi tuottanut tuskaa.

Illalla menimme katsomaan hulinaa parlamenttitalon ympäristössä. Tiedotusvälineet laittoivat siellä kameroitaan ja laitteitaan lähetyskuntoon ja ihmiset kuvasivat toisiaan ja itseään seremoniatalon edessä. Talon portaiden yläpuolelle oli viritetty vaakunakatos. Lähirakennukset oli koristeltu Espanjan lipuin. Poliiseistakaan ei ollut pulaa. Palasimme hotellille Madrid City Tour -bussilla.

Askeleita 6542 = 3,9 km.









Torstai 19.6.2014 - Madrid

Kuningas vaihtui Espanjassa. Pyhitimme päivän seremonioiden seuraamiselle. Gran Vialle alkoi kerääntyä ihmisiä jo aamulla, poliiseja seisoskeli kadun molemmilla reunoilla muutaman metrin välein. Kello 10:23 tuleva kuningasperhe ajeli kuninkaanlinnasta parlamenttitalolle päin umpiautossa, joten heitä ei näkynyt. Sitten avasimme television ja seurasimme tapahtumia parlamenttitalossa.

Puoli kahdeltatoista alkoivat helikopterit pörrätä Gran Vian yläpuolella, ja vähän yli kaksitoista uusi kuningaspari tuli avoautossa. Kuningas Felipe VI seisoi ja tervehti yleisöä kadun varrella (ja tietenkin meitä, jotka kuvasimme huoneemme ikkunasta). Kuningatar Letizia istui autossa. Heidän perässään tulivat 7- ja 8-vuotiaat tyttäret umpiautossa. Kulkueessa oli tietenkin lukemattomia ratsuja ja autoja.

Iltapäivällä kävimme tutustumassa lähellä hotelliamme olevan El Corte Ingles -tavaratalon tarjontaan. Siellä on myös Starbucks-kahvila, jossa söimme salaatin ja mehevän omenaleivoksen. Kahvi oli Starbucks-laatua. Olimme kaivanneet kunnollisen kokoista supermarketia, ja täältä löytyi sellainenkin.

Alkuillasta eli kuudelta menimme ensimmäistä kertaa Pradoon. Aloitimme yläkerroksen espanjalaisten taiteilijoiden teoksista ja yllätyimme, kun meitä alettiin ohjata pois jo vähän ennen seitsemää. Museoon on vapaa pääsy arkipäivisin kello 18-20 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 17-19 (normaali sisäänpääsymaksu on peräti 14 euroa!). Ihmettelimme, kun nyt oli torstai. Päättelimme sitten, että kruunajaispäivä oli espanjalaisten pyhäpäivä. Pääsimme toki hyvään alkuun.

Askeleita 8942 = 5,3 km.









Perjantai 20.6.2014 - Madrid

Perjantaina tuntui siltä, että olimme tallanneet Madridin katuja jo tarpeeksi ja voimme siirtyä julkisiin liikennevälineisiin. Ostimme 10 matkan "Metrobus"-lipun 12,50 eurolla ja ajelimme metrolla Amerikka-museoon.

Amerikka-museo oli yllättävänkin mielenkiintoinen. Museon tärkeimpien esineiden joukkoon kuuluu yksi neljästä mayojen koodekseista eli taitekirjoista, joita espanjalaiset eivät tuhonneet. Koodeksi on kehittyneempi muoto kirjakääröstä. Esikolumbiaanisessa Mesoamerikassa koodeksit tehtiin joko viikunapuun kuoresta tai kasvikuiduista. Esillä oli kuitenkin Madridin koodeksin kopio. Saman kirjan kopion olimme nähneet vuosia aikaisemmin Meksikossa Meridan arkeologisessa museossa. Paljon olivat espanjalaiset ryöstäneet myös intiaanien kulta-aarteita.

Ajelimme seuraavaksi Kolumbuksen aukiolle, jonka lähellä kuvasimme kansalliskirjastoa ja sen edustalla olevia patsaita. Siellä istuu mm. Alfonso X Viisas ja muita viisaita. Söimme sitten matkamme kalleimman ja huonoimman lounaan kirjaston lähellä puistikossa olevassa ravintolassa. Ei olisi kannattanut sortua sinne, vaikka ympäristö olikin ihan kiva.

Kävimme hotellissa lepäilemässä ja lähdimme illansuussa taas Pradoon ilmaiselle kierrokselle. Espanjalaisen taiteen mestariteoksia riitti katseltavaksi.

Askeleita 14099 = 8,4 km.









Lauantai 21.6.2014 - Madrid

Kävimme aamupäivällä ostamassa sunnuntaiksi liput El Escorialiin, minkä jälkeen jonotimme pääsyä kuninkaanlinnaan. Jono oli aika pitkä, mutta eteni nopeasti, joten viidessätoista minuutissa olimme jo sisällä.

Kuninkaanlinnan sanotaan olevan yksi Euroopan häikäisevimmistä arkkitehtonisista merkkiteoksista. Avoinna olevat edustustilat on koristeltu silkkisin seinävaattein, freskoin ja kullatuin stukkorappauksin. Pääportaikko on komea. Näimme myös valtaistuinsalin, jossa Kuningaspari oli juuri edellisenä päivänä ottanut vastaan kutsuvieraat. Yksi erikoisimmista huoneista oli samantyyppinen posliinihuone, jonka olimme nähneet Aranjuezin palatsissa.

Kävelimme Oopperatalon ja Isabella II:n patsaan sekä Descalzas Realesin luostarin kautta Callao-aukiolle. Lenkin lopuksi kävimme jäätelöllä ja kahvilla/kokiksella aukion laidalla olevassa kahvilassa. Madridissa on siellä täällä afrikkalaisia, jotka levittävät kankaan jalkakäytävälle ja myyvät siinä kaikenlaista rihkamaa ja muuta. Kankaan reunoihin on kiinnitetty narut niin, että sen saa helposti nyytiksi. Siinä kahvilassa istuessamme ohitsemme pyyhälsi kovaa vauhtia puolisen tusinaa afrikkalaista pulleat nyytit selässään. Perässä tuli monta poliisia moottoripyörillä pitkin kävelykatua. Enpä tiedä, mitä pojille tapahtui, jos joku saatiinkin kiinni. Joka tapauksessa osa joukosta tuli pian takaisin nyyttinsä kanssa ja kaupanteko jatkui.

Menimme viettämään siestaa hotelliin ja lähdimme vasta illalla syömään Kinkkumuseo-nimiseen ravintolaan. Söimme maittavan kyljyksen ja lehtipihvin oluen ja kokiksen kanssa ja maksoimme niistä alle 20 euroa. Yllätyksenä aterian alkuun tuli kaupan päälle maukas kanaliemi.

Askeleita 10560 = 6,3 km.









Sunnuntai 22.6.2014 - El Escorial, Valle de los Caidos, Madrid

Lähdimme Madridista vähän ennen yhdeksää, ja matkamme tyssäsi pitkäksi aikaa vähän ennen San Lorenzo de El Escorialia. Käynnissä oli puolimaraton, ja juoksijoilla oli etuajo-oikeus. Aika moni auto luovutti ja kääntyi takaisinpäin, mutta odottelu kyllä kannatti. Pääsimme jatkamaan matkaa.

Kuningas Filip II rakennutti San Lorenzo de El Escorialin luostarin (UNESCOn maailmanperintökohde) isänsä Kaarle I:n mausoleumiksi. Rakentaminen aloitettiin 1563, ja rakennukset valmistuivat vuonna 1595. Ne käsittävät mm. kuninkaanlinnan, basilikan, luostarin, pappisseminaarin, kirjaston ja kuninkaiden hautakammion. Kuninkaanlinna on hyvin vaatimaton, jos sitä vertaa Madridin tai Aranjuezin linnoihin. Basilikan alttarin alapuolella olevaan hautakammioon on haudattu suurin osa Espanjan Habsburg- ja Bourbon-sukuisista kuninkaista viimeisen 500 vuoden ajalta. Kuninkaallisessa hautakammiossa lepäävät puolisoineen Kaarle I, Filip II, Filip III, Filip IV, Kaarle II, Ludvig I, Kaarle III, Ferdinand VII, Isabella II, Alfonso XII ja Alfonso XIII.

El Escorialista jatkoimme matkaa Santa Cruz del Valle de los Caidosiin (Kaatuneiden laakson pyhä risti). Se on monumentti, jonka diktaattori Francisco Franco rakennutti Espanjan sisällissodassa kaatuneiden muistoksi. Muistomerkki käsittää suuren kaariholvien ympäröimän aukion, benediktiiniluostarin, kaksi kappelia, vuorenrinteeseen louhitun maanalaisen kirkon ja sen yläpuolella kohoavan 152 metriä korkean ja 200000 tonnia painavan kivisen ristin. Kappeleihin on haudattu yli 33 000 sisällissodassa kaatunutta. Franco itse haudattiin kirkkoon vuonna 1975.

Kun tulimme muistomerkille, siellä alkoi juuri Corpus Cristi -juhlaan liittyvät seremonia, mitä jäimme seuraamaan. Kulkue meni sitten basilikaan, ja me perässä. Basilikassa on valokuvaus kielletty, mutta nyt kamerat kävivät kuumina eikä kukaan tullut kieltämään.

Tulimme Madridiin vähän ennen kahta ja ajelimme sitten metrolla Atochaan. Kävimme lounaalla, minkä jälkeen menimme kasvitieteelliseen puutarhaan. Se oli jonkinlainen pettymys, koska se tosiaankin oli tieteellinen. Enimmäkseen siellä oli kuivuneita risuja, joilla oli komea nimikyltti. Portin luona oli myös joitakin kukkasia. Kävelimme sieltä hotellille ja kävimme matkalla jugurttijäätelöllä.

Askeleita 14825 = 8,8 km.









Maanantai 23.6.2014 - Madrid

Opaskirjassa sanottiin, että kenenkään ei pitäisi jättää väliin Picasson Guernicaa, 1900-luvun kuuluisinta maalausta. Mekin siis suunnistettiin sitä katsomaan Reina Sofia -museoon. Tulihan siellä sitten nähdyksi monia muitakin töitä Picassolta, Salvador Dalilta, Joan Mirolta ja Juan Grisiltä, muiden muassa.

Näyttelyn katsottuamme kävimme museon kahvilassa kahvilla/kaakaolla, minkä jälkeen kävelimme uusia reittejä etsien ensin tavarataloon ja sitten hotelliin.

Illalla oli vuorossa kolmas kierros Pradossa, minkä jälkeen keräsimme tavaramme matkalakkuihin helpottaaksemme seuraavan illan pakkausoperaatiota.

Askeleita 12722 = 7,6 km.









Tiistai 24.6.2014 - Alcala de Henares

Meiltä oli vielä näkemättä viimeinen eli kuudes Madridin ympäristössä olevista UNESCOn maailmanperintökohteista. Otimme siis junan Atochan rautatieasemalta ja köröttelimme vähän yli puoli tuntia Alcala de Henaresin kaupunkiin. Se on Miguel de Cervantesin (1547) ja Englannin kuningatar Katariina Aragonialaisen (1485) syntymäkaupunki. Espanjan kirkon päämies kardinaali Cisneros perusti kaupunkiin yliopiston 1400-luvun lopussa.

Alcala de Henaresin rautatieaseman lähellä on muistomerkki terroristien uhreille, jotka kuolivat ja loukkaantuivat iskussa 11.3.2004. Iskuissa menehtyi 191 ja loukkaantui 2050 ihmistä. Iskut tapahtuivat keskellä aamuruuhkaa neljässä junassa, jotka kaikki liikennöivät Alcala de Henaresin ja Atochan välillä.

Suunnistimme kohti yliopistorakennusta ja sitten turisti-infoon, josta saimme kaupungin kartan. Pian alkoi sataa ja kiittelimme katettuja jalkakäytäviä. Tämä näytti olevan kattohaikaroiden luvattu kaupunki. Niitä pesi useita jokaisen kirkon tornissa.

Kävimme kahvilla/kaakaolla ja sen jälkeen Cervantesin syntymätalon paikalle perustetussa museossa. Alkuperäinen talo ei ole säilynyt, mutta paikalle rakennettu talo jäljittelee 1500-luvun talojen tyyliä.

Sade ei lakannut vaan vaikutti yltyvän. Juuri kun pahoittelimme siestan aikaan kiinni olevia kauppoja huomasimme kiinalaispojan kaupan. Kauppa oli todella tupaten täynnä tavaraa, varmaan kaikki Kiinasta tuotua. Sieltä saimme kolmella eurolla sateenvarjon, jonka alla pääsimme suhteellisen kuivana rautatieasemalle. Madridiin päästyämme huomasimme, että siellä olivat kadut kuivia eikä sateesta tietoakaan.

Emmalle tuli tekstiviesti, että lähtöselvitys on tehty, ja Aino sai sähköpostin, jossa kehotettiin tekemään selvitys netissä. Onneksi olimme suorittaneet pakkauksen pääosin jo edellisenä iltana, joten nyt voimme vain rentoutua.

Askeleita 9536 = 5,7 km.







Keskiviikko 25.6.2014 - Madrid-Helsinki

Heräsimme kuudelta aamupesulle ja pakkailemaan viimeisiä tavaroitamme. Keitimme myös aamuteen huoneessamme, koska aamiaishuoneeseen olisi päässyt vasta seitsemältä. Kello 7.15 menimme alas, ja illalla tilaamamme taksi tulikin tuota pikaa hakemaan meitä. Isojen laukkujen kanssa olisi hankala liikkua metrolla, koska hissejä asemilla ei ole ja rullarappujakin on harvassa. Tavalliset taksit veloittavat matkasta keskustasta lentokentälle kiinteän hinnan 30 euroa.

Olimme tehneet lähtöselvityksen jo edellisenä päivänä, joten toimitimme vain laukkumme hihnalle ja menimme turvatarkastuksen jälkeen odottelemaan portille. Kuulutukset panivat vähän miettimään, koska niiden mukaan Ranskan lennonjohtajat lakkoilivat, ja se saattaa aiheuttaa muutoksia aikatauluihin. Meidät kuitenkin otettiin koneeseen ajallaan, mutta jouduimme odottamaan koneessa toista tuntia ennen kuin saimme lähtöluvan. Kun sitten vielä jouduimme koukkaamaan Lontoon kautta, matka-aika piteni neljään tuntiin. Tonnikalavoileivällä oli pärjättävä. Tee oli tällä kertaa vahvempaa ja lämpimämpää kuin mennessä. Laskeuduimme Helsinki-Vantaalle kello 16.45 eli 1 tunti ja 15 minuuttia myöhässä.

Kun Aino sai puhelimensa Airport Taxin tiskiltä, olimme valmiita kotimatkalle. Perillä kotona olimme kello 18.20.
Askeleita 1916 = 1,1 km.


Kaikki Espanjan matkat

Maahakemistoon
Etusivulle




© Aino Ilkkala