|
Retki Cap Haitieniin Dominikaanisesta tasavallasta 30.-31.12.1998
Finnmatkat: Puerto Plata
|
|
|
     |
HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.
Selviydyimme passintarkastuksesta käymättä siellä. Eli matkanjohtajamme vei passimme leimattaviksi. Lähdimme rajalta kello 10.50. Maailma muuttui eri näköiseksi ylitettyämme rajan. Talot ja muut rakennukset olivat todella rähjäisiä. Paitsi että kirkot olivat komeita joka paikassa. Pysähdyimme eräässä kylässä ihmettelemään meininkiä. Samoin pysähdyimme erään joen varrella ihmettelemään haitilaisten pesutupameininkiä. Joki kuhisi pyykkäreitä, ja rantahietikko oli täynnä värikkäitä kuivumassa olevia vaatteita. Käyttämämme vessa oli sieltä hygieenisimmästä päästä - kävimme kaktuksen juurella. Pysähdyimme jossain, jota matkanjohtajamme kutsui rommitehtaaksi. Jotain siellä keitettiinkin, kun höyry nousi kattiloista. Ja pian matkan edetessä meille tarjottiin juotavaa. Huh. Tulimme Cap Haitienin kaupunkiin, jossa on 250.000 asukasta. Kävimme lounaalla jossain hotellissa kaupungin keskustassa ja lähdimme sitten kiertämään kauppatoria ja -hallia. Olisikohan kannattanut jättää käymättä? Ei ainakaan tullut mieleen tehdä ostoksia. Hotellillemme oli useampi kilometri matkaa kaupungista ja se oli erittäin huonon tien päässä - mutta kauniilla hiekkarannalla. Pääsimme sinne kello 18.15. Kello 19.15 lähdimme seuraamaan voodoo-rituaalia. Alkoi kuitenkin sataa rankasti, ja paikassa ei ollut seiniä ja kun kattokin vuoti, niin tilaisuus peruutettiin. Kävimme hotellissa syömässä illallista ja menimme sitten suojaisempaan paikkaan voodoota katsomaan. Olihan siinä katsomista. Jätän tarkemmat kuvaukset toiseen kertaan... |
     |
|
     |
Torstai 31.12.1998 - Cap Haitien-Puerto PlataAamu valkeni taas sateisen illan ja yön jälkeen aurinkoisena. Vietimme leppoisan aamun hotellilla mm. riippumatolla rentoutuen, kunnes lähdimme Cap Haitienin kaupunkiin. Kävimme lounaalla ja ulkomaalaisille tarkoitetussa supermarketissa. Matkalla rajalle vierailimme paikallisessa suurperheen risumajassa ja lisäsimme vauhtia autoon, koska rajan piti sulkeutua kello 17 ja kello lähestyi sitä uhkaavasti. Kello 16.40 olimme kuitenkin rajalla, mutta yllätys, yllätys: rautaportti olikin kiinni. Oli uudenvuoden aatto, ja raja oli suljettu jo kello 14. Emme halunneet jäädä Haitiin viettämään uutta vuotta, joten jotain oli tehtävä. Matkanjohtajamme soitti muutaman puhelun ja kaivoi kuvettaan, ja viimein portti aukesi. Passejamme ei kuitenkaan leimattu. |
     |
© Aino Ilkkala