Jaava ja Bali 19.-30.12.2025

Olympia: Indonesia, Jaava ja Bali
Matkaseurue: Emma ja Aino (ja 8+1 muuta)

HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.

Jouluna 2010 olimme menossa Jaavalle ja Balille. Silloin kuitenkin Merapi-tulivuori purkautui, ja kaikki lennot Jaavalle peruutettiin pitkäksi aikaa, ja olimme vain Balilla. Jaava jäi kuitenkin vaivaamaan mieltämme, ja kun emme löytäneet muuta sopivaa matkaa jouluksi 2025, lähdimme Indonesiaan.

Perjantai 19.12.2025 - Helsinki-Doha

Lensimme Finnairin siivin Dohaan kello 16 lähteneellä lennolla AY1981/QR6121. Runsaan kuuden tunnin lennolla saimme lämpimän aterian sekä vähän ennen laskeutumista mustikkamuffinsin juoman kera. Dohassa siirsimme kelloja tunnilla eteenpäin, ja kohta vuorokausi vaihtuikin.

Lauantai 20.12.2025 - Doha-Jakarta

Jatkolennon Dohasta Jakartaan piti lähteä puoli kolmelta. Nousimme koneeseen, ja kone rullasi kiitotietä kohti. Emme kuitenkaan nousseet ilmaan. Kuulutettiin, että lähtömme viivästyy. Istuimme koneessa tunnin verran, kunnes ilmoitettiin, että palaamme portille. Koneessa oli tekninen vika, jota ei pystytty korjaamaan kentällä. Oli vaihdettava konetta, ja uudeksi lähtöajaksi ilmoitettiin 8.00.

Koneeseennousukorttia vastaan olisi voinut saada ruokaa, mutta me emme ole tottuneet syömään yöllä, joten etsimme kohtalaisen mukavat tuolit, joilla odottelimme aamun valkeamista. Nukkua niillä ei voinut, joten koko yö meni valvoessa.

Kone nousi ilmaan 45 minuuttia myöhässä. Söimme tarjotun aamiaisen ja aloimme torkahdella. Runsaan kahdeksan tunnin lennon jälkeen laskeuduimme Jakartan kansainväliselle kentälle. Maahantulomuodollisuudet sujuivat jouhevasti, ja paikallista aikaa kello 22.15 nousimme bussiin, joka vei meidät Borobudur-hotelliin.

Ohjelmaan merkitty tervetulopäivällinen siirrettiin seuraavaan päivään, ja olimme valmiita menemään unten maille, vaikka Suomessa olikin vielä iltapäivä.

Sunnuntai 21.12.2025 - Jakarta

Ohjelmassamme oli Jakartan kaupunkikiertoajelu, jolle lähdimme kello 9. Ajelimme ohjelmasta poiketen lähes tunnin eteläiseen kaupunginosaan, jonne on rakennettu mini-Indonesia. Taman Mini Indonesia Indah on 146 hehtaaria käsittävä alue, jonne on rakennettu Indonesian 26 aluetta esittelevät paviljongit. Oli tarkoitus ajella pikkubussilla alueella, mutta pitkien jonojen takia aikeesta luovuttiin. Hetken aikaa haahuiltiin, minkä jälkeen menimme katselemaan aluetta kaapelihissistä käsin. Sitten ajelimme lähes tunnin takaisin keskustaan. Mitä jäi retkestä mieleen? Eipä juuri mitään.

Seuraavan tunnin vietimme Kansallismuseossa. Museon viralliset avajaiset olivat vuonna 1868. Museo on tunnettu elefanttimuseona sen edessä olevan norsupatsaan mukaan. Norsupatsaan lahjoitti Siamin (Thaimaan) kuningas Chulalongkorn vuonna 1871. Museossa on lähes 200000 esinettä, joita ihan jokaista emme ehtineet ihmetellä. Näimme mm. hindu-buddhalaisia patsaita ja kiveen hakattuja kirjoituksia ja luurankoja luonnonhistoriallisella osastolla. Ihmettelimme Indonesian karttaa, jossa on kuvattuna etniset ryhmät, joita saarilla riittää.

Lounaalla Aino maisteli nasi gorengia ja Emma broileria ja ranskalaisia. Jälkiruokana tarjottu jäätelö oli perin erikoinen annos jäädytettyä vettä, jossa ripaus jotain hedelmämehua, ehkä. Lisukkeena oli erivärisiä hyytelökuutioita, jotka eivät maistuneet millekään.

Merdeka-aukiolla on 137 metriä korkea Indonesian kansallismonumentti. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1961 presidentti Sukarnon johdolla, ja se valmistui vuonna 1975.

Seuraavaksi tutustuimme Istiqlal-moskeijaan, joka on kaakkois-Aasian suurin moskeija. Paikallisoppaalla ei ollut rukousajat hallussa, ja jouduimme odottelemaan puolisen tuntia ulkona. Moskeijaan mahtuu kerralla 120000 rukoilijaa. Moskeija valmistui vuonna 1978 indonesialaisen arkkitehdin Friedrich Silabanin suunnitelman mukaisesti.

Seuraavaksi aioimme mennä tutustumaan moskeijan lähellä olevaan katoliseen katedraaliin. Siellä oli kuitenkin messu käynnissä, joten se siitä. Ohjelmaamme oli merkitty käynti purjevenesatamassa, mutta se ei sopinut paikallisoppaan ohjelmaan. Hollantilaisten rakentamista kanavista emme myöskään nähneet vilausta.

Kävelimme hotelliin, jonne tulimme jokseenkin tasan kello 17. Ohjelmassa oli vielä illallinen, jonka nautimme hotellin ravintolassa.

Maanantai 22.12.2025 - Jakarta-Yogyakarta

Menimme aamiaiselle kello 5.45, koska oli ehdittävä 7.45 lähtevään junaan. Jakarta oli nyt nähty ja suuntasimme itään kohti Yogyakartaa. Asemalla saimme mukaamme lounasboksit, joissa oli kolmioleipä, omena, mehu ja suklaapatukka.

Junaa laiturilla odottaessamme havaitsimme kaksi punarintakaijaa ja useita nokipääbulbuleita läheisissä puissa. Juna lähti ajallaan, ja kello 13.55 olimme Yogyakartassa. Matkalla näimme riisi- ja muita viljelmiä sekä rähjäisiä ja siistejä kyliä. Jokaisen kylän keskipisteenä oli komea moskeija.

Yogyakartassa majoituimme Phoenix-hotelliin. Lepäilimme pari tuntia, ja lähdimme sitten bussilla illalliselle. Illallisen lomassa maistelimme "käärmeennahkahedelmää" eli salakia (Salacca zalacca). Se on Indonesiasta ja Malesiasta kotoisin oleva hedelmä, jossa on punaruskea kuori, joka muistuttaa käärmeen nahkaa. Hedelmäliha on valkoista, ja se on jakautunut kolmeen osaan, jossa kussakin on siemen.

Illallisen jälkeen seurasimme yli puolitoista tuntia Ramayana-balettiesitystä. Ramayana-taru on syntynyt Intiassa yli 2000 vuotta sitten, ja se on kirjoitettu alun perin sanskritiksi. Päähenkilöt ovat Rama, Sita, Lakshmana, Bharata, Hanuman ja Ravana, jotka ovat tunnettuja hahmoja Intian kulttuurissa.

Esitys päättyi vähän kello 21:n jälkeen. Palasimme bussilla hotellille. Uni maistui makealle.

Tiistai 23.12.2025 - Yogyakarta, Borobudur

Päivän ohjelmassa oli tutustuminen Borobudurin temppeliin. Se sijaitsee noin 40 km Yogyakartasta luoteeseen. Matkan varrelle jäi Merapi-tulivuori, jonka purkaus esti 15 vuotta aikaisemmin matkamme Jaavalle.

Pari kilometriä ennen Borobuduria kävimme tutustumassa Mendutin buddhalaisluostariin. Tavanomaisten patsaiden lisäksi kuvasimme siellä isoja Nephila pilipe -hämähäkkejä. Niiden ruumiin pituus oli 3-4 cm.

Borobudur on maailman suurin buddhalainen monumentti ja UNESCOn maailmanperintökohde. Se on rakennettu vuosien 778 ja 856 välillä. Se on tyypiltään porraspyramidi, joka on 32 metriä korkea ja jossa on yhdeksän tasannetta. Pyhäkössä on yli 500 Buddhan patsasta, ja sen huipulla on 72 kellonmuotoista stupaa. Aino ei kiivennyt pyramidin huipulle, vaan delegoi homman Emmalle, jolla oli paremmat edellytykset selviytymiseen urakasta. Urakan jälkeen oli tarjolla kylmää mehua ja pientä välipalapurtavaa.

Matka takaisin Yogyakartaan alkoi kello 11.45. Ohitimme mm. patsaan, joka esittää Indonesian itsenäisyyden julistamisen hetkeä. Siinä nationalistijohtajat Sukarno ja Mohammad Hatta julistivat Indonesian itsenäiseksi Alankomaiden siirtomaavallasta 17. elokuuta 1945. Sukarnosta tuli Indonesian ensimmäinen presidentti, joka menetti valtansa sotilasvallankaappauksessa vuonna 1965. Kongressi erotti Sukarnon vuonna 1967, jolloin Suhartosta tuli presidentti. Sukarno oli tunnettu naistenmiehenä, joka meni naimisiin kahdeksan kertaa.

Indonesiassa on selvästikin omaksuttu mm. Turkista tuttu touhu. Turistit viedään eri alojen myymälöihin muka tuotteiden valmistusta seuraamaan. Tarkoituksena on kuitenkin vain ja ainoastaan tuotteiden myynti, josta todennäköisesti paikallisoppaat saavat oman osuutensa. Kävimme hopealiikkeessä, jossa muodon vuoksi joku liotteli hopeasormusta jossain litkussa ja välillä harjasi hammasharjalla... Edellisellä matkalla Balilla kävimme paikassa, jossa kymmenet työntekijät valmistivat oikeasti hopeaesineitä.

Toinen itsenäistymisestä muistuttava monumentti on Yogya Kembali Ngaglikissa. Se on pyramidin muotoinen museo, joka on rakennettu vuonna 1985. Siellä on mm. 10 dioraamaa vallankumouksen keskeisistä hetkistä.

Loppuiltapäivä oli vapaa-aikaa, ja päivän päätti yhteinen päivällinen.

Jouluaatto, keskiviikko 24.12.2025 - Yogyakarta, Prambanan

Ainon syntymäpäiväjuhlallisuudet vietettiin matkalla aamiaiselta huoneeseen. Matkanjohtaja sujautti laukustaan matkatoimiston toimarin allekirjoittaman kortin päivänsankarille, toki halauksen kera.

Päivän retkelle lähdimme kahdeksalta. Ensimmäinen kohteemme oli Yogyakartan sulttaanin palatsi. Yogyakarta on ainut Indonesian provinssi, joka on virallisesti sulttaanin hallitsema. Palatsikompleksi rakennettiin vuosina 1755–1756. Sen pääarkkitehti oli sulttaani Hamengkubuwono I, joka perusti Yogyakartan sulttaanikunnan. Gamelan-orkesteri viihdytti kävijöitä.

Pääosa nykyisistä rakennuksista on peräisin 1900-luvun alkukymmeniltä. Palatsissa työskentelee mittava henkilökunta (Abdi Dalem). Osa heistä oli ilmeisesti odottamassa tehtäväjakoa. Heitä sai valokuvata, mutta selfien ottaminen oli ehdottomasti kielletty.

Sulttaanin palatsilta jatkoimme taidebatiikkimyymälään. Siellä oli muutama nuori poika ja tyttö "opiskelemassa" batiikkitekniikkaa. Taidokkaita töitä oli näytteillä, mutta ostokset jäivät meiltä tekemättä täälläkin.

Seuraava kohteemme oli varjoteatteriesitykseen tutustuminen. Matkalla saimme nähdä katutaiteilijoita. Osa oli maalannut itsensä hopeanvärisiksi patsaiksi, osa esitti drag-show -henkistä ohjelmaa minihameineen. Varjoteatteri (Wayang Kulit) on taidemuoto, jossa nahasta valmistettujen nukkejen varjoja heijastetaan valkokankaalle kertojan (dalang) ohjaamana. Tarinat symboloivat yleensä hyvän ja pahan taistelua ja ihmiselämän kaarta, ja ne ovat tärkeä osa indonesialaista kulttuuria.

Varjoteatteriesityksestä siirryimme lounaalle, minkä jälkeen matka jatkui Prambananin temppelille. Prambanan on Indonesian suurin hindulainen temppelialue. Alue käsittää 224 temppeliä, joista suurin on Shivalle pyhitetty 47 metriä korkea rakennus. Prambanan on valmistunut 800-luvun puolivälin paikkeilla. Temppelit hylättiin kuitenkin melkein heti valmistumisen jälkeen tuntemattomasta syystä. Temppelit löydettiin vuonna 1733, jolloin ne olivat raunioina kasvillisuuden peittäminä. Kunnostustyöt aloitettiin vuonna 1885, ja ne jatkuivat koko 1900-luvun.

Päivän viimeinen tutustumiskohteemme oli kopi luwak. Kopi tarkoittaa kahvia ja luwak sivettikissaa. Sivettikissoihin kuuluva musanki syö kahvinmarjoja. Se ei voi sulattaa kovia papuja, vaan ne kulkeutuvat ruoansulatuselimistön läpi sivettikissan ulosteeseen. Ulosteesta ne noukitaan, poimitut pavut pestään, minkä jälkeen ne paahdetaan ja jauhetaan normaalisti. Näin syntyy yksi maailman kalleimmista kahvilaaduista.

Joulupäivä, torstai 25.12.2025 - Yogyakarta-Denpasar-Ubud

Joulupäivänä oli aika vaihtaa maisemaa ja lentää turistirysäsaarelle eli Balille. Bussi lähti hotellilta puoli kahdeksalta. Matkaa vuonna 2019 avatulle lentoasemalle oli 42 km. Aikaa matkaan kului 1h 15min.

Lion Airin lennon JT 560 lähtöaika oli kello 11.10, mutta se ilmoitettiin olevan 1h 10min myöhässä, joten meillä oli kentällä reilusti aikaa. Lähtöportilla oli joulupukki tonttuineen jakamassa lahjoja. Emman paketista löytyi avaimenperä, jossa roikkui tonttulakkipäinen mustekala. Lentoaika Denpasariin Balille oli 1h 25min, mutta lennon aikana menetimme yhden tunnin aikaeron takia.

Kävimme lounaalla lentokentän lähellä sijaitsevassa bambuista rakennetussa Wanaku Seafood & Chinese Restaurant -ravintolassa. Ruoka oli maittavaa. Ruokailun jälkeen lähdimme ajelemaan kohti seuraavaa majapaikkaamme Ubudissa.

Bali Mandara Toll Road -silta kulkee Benoan lahden yli ja yhdistää Denpasarin, Ngurah Rain kansainvälisen lentokentän ja Nusa Duan alueet. Se on rakennettu edellisen Balilla käyntimme jälkeen ja avattiin virallisesti liikenteelle syyskuun 23. päivänä 2013. Rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2012.

Saavuimme Ubudin hotelliimme (Komaneka Rasa Sayang) vähän ennen puolta seitsemää, ja kahdeksalta nautimme jouluillallisen hotellimme ravintolassa. paikat oli nimetty etukäteen, ja jokaiselle oli kasvin lehdelle kirjoitettu, nimellä varustettu ruokalista. Illallisen lomassa saimme seurata balilaista tanssia. Saimme myös pienet lahjapaketit.

Tapaninpäivä, perjantai 26.12.2025 - Ubud, Kintamani, Besakih

Lähdimme tapaninajelulle kahdeksalta, ja se suuntautui pohjoiseen. Ubudin kaupunki on ehkä saaren balilaisin kaupunki. Pian lähdön jälkeen näimme hautajaisvalmisteluja. Koristeellisessa ruumiinkuljetusvaunussa oli kiinnitettynä vainajan kuva. Vaunun vierellä oli härän muotoinen arkku, johon ruumis siirretään ennen polttamista.

Tien varrella oli iso norsupatsas, jonka selässä oli pieni kaurispatsas. Lähellä oli toistakymmentä japanilaisten toisen maailmansodan aikana turvapaikoiksi kaivamaa luolaa (Goa Jepang). Luolien suuaukot ovat aivan vilkkaan tien vieressä. Kaksi äärimmäistä luolaa ovat erillisiä ja loput on yhdistetty toisiinsa.

Puoli kymmenen jälkeen tulimme Balin tärkeimmälle hindutemppelialueelle, Besakihiin, joka sijaitsee pyhänä pidetyn Agung-tulivuoren rinteellä. Kompleksissa on kaikkiaan 22 temppeliä. Kaikkien tuli pukeutua sarongiin, minkä jälkeen meidät kuskattiin bussikyydillä portille. Edellisellä kerralla (2010) käytössä olivat mopot. Turisteille oli rakennettu omat portaat, joita pitkin pääsi ylös päätemppelille.

Ajelimme lounaalle Batur-tulivuoren juurelle Kintamaniin. Söimme ravintolan buffetista. Ravintolassa oli massaruokintapaikan tunnelma, mutta terassilta oli hyvät näkymät Batur-tulivuorelle ja -järvelle. Järven toisella puolella näkyi pienempi Gunung Abang-tulivuori.

Seuraava tutustumiskohteemme oli Tirta Empul -vesitemppeli. Tirta Empul tarkoittaa pyhää lähdettä, jossa vesi pulppuaa maasta. Balilaiset hindut käyvät siellä suorittamassa puhdistusrituaalia (Melukat). Temppeli on peräisin vuodelta 962 jaa., ja se on omistettu Vishnulle, veden jumalalle.

Päivän viimeinen kohteemme oli riisiterassit. Meidän piti tutustua subak-kastelujärjestelmään, mutta päädyimmekin "huvipuistoon". Oli vaijeriliukua ja keinuhärpäkkeitä ja keinujille valokuvattavaksi liehuvia helmoja.

Lauantai 27.12.2025 - Ubud-Nusa Dua

Aamupäivä oli vapaata aikaa, mutta laukut oli taas pakattava, koska edessä oli majapaikan vaihto. Keräsimme vielä laukkuun hotellin tarjoamat kookosmaidot, pikkuleivät, suklaat ja muut snäcksit. Lähdimme ajelemaan puolenpäivän aikaan kohti etelää ja Nusa Duaa.

Luulimme, että menemme katsomaan, miten puunkaivertajat saavat aikaan taidokkaita esineitä. Sen sijaan menimmekin myymälään, jossa esineitä myytiin. Muodon vuoksi liikkeessä istui korokkeella kaksi miestä, jotka vuolivat jotain niin, että lastut lentelivät. Pari naista harjasivat, muka kiillottaen valmiita esineitä, joissa oli jo hintalappukin. Edellisellä Balin matkallamme pääsimme seuraamaan töitä oikeaan verstaaseen.

Seuraavassa pysähdyspaikassamme myytiin maalauksia. Sielläkin oli yksi henkilö maalaavinaan taulua, joka näytti valmiilta. Matka jatkui, ja alkoi sataa.

Ohjelmassa oli vielä tutustuminen balilaiseen kotiin. Portin pielessä on aina tiedot asukkaista, nimi, miesten, naisten ja lasten lukumäärä. Kävimme samassa talossa 15 vuotta aikaisemmin, ja tiedot olivat muuttuneet tällä välin, joten ilmeisesti tietoja päivitetään ainakin "silloin tällöin", vaikka vaikuttavatkin "kiveen hakatuilta". Koti koostuu useista erillisistä rakennuksista, joilla on kullakin oma käyttötarkoitus ja tarkkaan määritelty sijainti. Kotiin kuuluu myös oma kotitemppeli. Sade yltyi, ja me kiipesimme katoksen alle. Piha oli nopeasti kokonaan veden vallassa, ja kahlasimme takaisin bussille paljain jalon.

Vähän ennen puolta viittä tulimme Nusa Dua Beach -hotelliin, jossa nukuimme kaksi seuraavaa yötä.

Sunnuntai 28.12.2025 - Nusa Dua

Sunnuntaista ei ole paljoa kerrottavaa. Vietimme päivän hotellin alueella, pääasiassa ilmastoidussa huoneessa.

Heti aamulla havahduimme siihen, kun parvekkeen kaiteella juoksenteli orava edestakaisin. Aamiaisella ollessamme isokokoinen yöhaikara istui puussa ja seurasi ruokailijoiden touhuja. Myös keltaperäbulbuli tarkkaili meitä.

Päiväkävelyllä puutarhassa kuvasimme perhosia, kyyhkyjä ja kukkivia puita. Yllättävän vähän siellä oli eri lajeja.

Maanantai 29.12.2025 - Nusa Dua-Denpasar

Maanantai oli viimeinen päivämme Indonesiassa ja Balilla. Teimme taas hyvin pienen kierroksen hotellin rannalla ja puutarhassa. Muuten vietimme päivän ilmastoidussa huoneessamme.

Pakkasimme laukkumme ja nautimme läksiäisillallisen kello 18 hotellin Välimerihenkisessä ravintolassa. Taisi ruoka siellä olla tämän matkan parasta.

Kello 21 lähdimme lentokentälle.

Tiistai 30.12.2025 - Denpasar-Doha-Helsinki

Qatar Airwaysin lento Dohaan lähti vähän puolenyön jälkeen ja laskeuduimme kello 5 Qatarin aikaa eli 10 Indonesian aikaa. Dohassa meillä oli vaihtoaikaa kolmisen tuntia, ja olimme Helsinki-Vantaalla noin puoli kolmelta Suomen aikaa, joka on tunnin Qatarin aikaa jäljessä. Aino sai laukkunsa kohtuullisessa ajassa, mutta Emma sai odottaa lähes 1,5 tuntia omaa laukkuaan.

Kaikki Indonesian matkat

Maahakemistoon
Etusivulle