Galangute-Delhi-Jaipur-Agra

Aurinkomatkat: Goa ja Intian kultainen kolmio
Matkaseurue: Emma ja Aino

HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.

Keskiviikko 15.2.1995 - Lähtö Helsingistä

Koulu- ja työpäivän jälkeen tulimme kotiin pakkaamaan kiireisesti tavarat, jotka olimme ottaneet esille jo viikonloppuna. Lähdimme lentoasemalle taksilla klo 17.00. Lentoasemalla saimme passimme Aurinkomatkojen toimistosta, jossa ne olivat ryhmäviisumin hankkimista varten.

Koneemme pääsi lähtemään klo 19.40, puolisen tuntia aikataulusta myöhässä. Arvioitu lentoaikamme oli 7 t 51 min. Alunperin meidän piti lentää ensin Delhiin ja kierrellä viikko, jonka jälkeen olisimme viettäneet viikon Goassa. Finnairilta kuitenkin kiellettiin laskeutuminen Goaan iltapäivällä, koska Goan kenttä on sotilaskenttä. Näin ollen lensimmekin ensin Goaan. Koneessa meille tarjottiin ruoaksi suikalepaistia ja vadelmakakkua, minkä jälkeen siirsimme kellon viisareita 3,5 tuntia eteenpäin ja yritimme torkahdella.

Torstai 16.2.1995 - Calangute

Saimme herätyksen klo 6 (Suomen aikaa klo 2.30!), ja meille tarjoiltiin aamutee. Laskeuduimme Goaan klo 7.14. Passintarkastuksessa oli erilaisia jonoja riippuen siitä, kenen matkalla oli ja minkälaisella viisumilla (number one for Aurinkomatkat group visa!). Tullissa kukaan ei ollut kiinnostunut videokamerasta, jonka kaikki opaskirjat neuvoivat ehdottomasti ilmoittamaan tullissa.

Bussi pääsi lähtemään klo 8.55. Matkaa hotellialueellemme Calanguteen oli 40 km. Santiago Resortsissa, joka oli viimeinen pysähdys bussillamme, olimme klo 10.05. Avainten lisäksi saimme vastaanotosta aamiaiskupongit ja 25 rupian arvoisia juomakuponkeja. Ne kelpasivat uima-allasbaarissa.

Saimme huoneen numero 171, joka sijaitsi ylimmässä eli kolmannessa kerroksessa. Parveke oli uima-altaan puolella. Huoneisto (olohuone, keittonurkkaus, makuuhuone ja kylpyhuone) oli varsin vaatimaton. Oli vaikea uskoa, että hotelli oli rakennettu edellisenä vuonna. Pöydällä odotti hotellin tarjoama portviinipullo. Lavuaareissa ja lattiakaivossa kellivät naftaliinipillerit antoivat huoneistolle ominaishajun. Mieluummin kuitenkin siedimme hajua kuin olisimme asuneet torakoiden ja muiden elukoiden kanssa.

Söimme huoneessamme eväiksi koneesta ottamamme aamupalavoileivät, keksit ja juustot, minkä jälkeen otimme nokoset. Tervetulotilaisuus oli hotellissamme klo 16.30 - 17.30. Joimme fresh lime sodaa ja kuulimme maan tavoista. Tilaisuuden jälkeen kävimme tunnin kävelyllä rannalla.

Illalla söimme hotellimme ravintolassa hyvää ruokaa (A kevätkääryleitä, kanaa + riisiä, E kananuudelikeittoa, lammasta + riisiä). Kaikki maksoivat yhteensä 300 rupiaa (48 mk). Aterian jälkeen pelasimme huoneessamme kasinoa, ja menimme nukkumaan puoli yhdentoista aikoihin.

Perjantai 17.2.1995 - Calangute

Aloitimme rauhallisen päivän aamupalalla klo 9.30, jonka jälkeen lueskelimme parvekkeella jonkin aikaa. Altaan äärellä löhöilimme sitten pari tuntia.

Välipalan/lounaan jälkeen lähdimme kävelylle. Teimme kahden tunnin reippaan lenkin kylän ympäri. Tämän jälkeen maistui hotellin ravintolassa jälleen 174 rupian päivällinen. Ravintolassa oli elävää musiikkia. Hanoista tuoli ainoastaan lämmintä vettä, joten suihku oli varsin kuuma. Nukkumaan klo 23.00.

Lauantai 18.2.1995 - Mapusa, Anjuna

Emma heräsi huonoon oloon eikä lähtenyt aamupalalle. Aino lähti aamiaisen jälkeen retkelle Mapusan markkinoille Emman jäädessä hotelliin parantelemaan itseään. Kylmää vettä ei tullut vieläkään, joten vessakaan ei toiminut. Roskis sitten vain täyteen kuumaa vettä vessan huuhtelua varten.

Mapusassa kävin ensin silkkikaupassa. Mukaan tarttui 6 metriä raakasilkkiä (160 rupiaa/m) ja 2 metriä pesusilkkiä (300 rupiaa/m). Varsinaisella torialueella oli jos jonkinlaista tavaraa, kukkia, kaloja, kanoja, vihanneksia jne.

Kävimme syömässä eräässä perheravintolassa. Tarjolla oli monenlaista syötävää seisovassa pöydässä. Lounaan jälkeen kävimme vielä Anjunan rannassa. Hotellilla olimme klo 16.00.

Emman olo oli parantunut päivän mittaan. Pelailimme huoneessa kasinoa, ja menimme syömään hotellin ravintolaan seitsemän aikoihin. Saimme taas erinomaiset ateriat 200 rupialla. Huoneeseen päästyämme tuli sähkökatko, joita sitten saimmekin kokea matkamme aikana useita. Tämä katkos ei kestänyt kovin kauan. Nukkumaan puoli kymmeneltä.

Sunnuntai 19.2.1995 - Calangute, Vanha Goa

Menimme aamiaiselle vasta puoli kymmenen aikoihin, minkä jälkeen löhöilimme huoneessamme ja parvekkeella. Puoli kahdeltatoista lähdimme kävelylle kylän raitille. Ostimme Emmalle kukalliset pitkäthousut ja Ainolle rudullisen shortsiasun. Leipomosta ostimme donitseja, omenapiirakkaa sekä vihanneksilla täytetyn lämpimän ohukaisen (INR 40). Löysimme myös maitokaupan, joten voimme aloittaa tea partyjen pitämisen huoneessamme!

Kello 14 bussi tuli noutamaan meitä vanhan Goan retkelle. Bussi kiersi vielä Cidade de Goan ja Prainha-hotellien kautta. Tutustuimme portugalilaisten rakentamiin kirkkoihin, katedraaleihin ja luostareihin. Bom Jesuksen basilikassa Aasian käännyttäjäpyhimys Fransisco Xavier lepäsi hopeisessa arkussaan. Sen katedraalissa oli menossa jumalanpalvelus.

Paluumatkalla nautimme Panjimin Renaissance-kahvilassa iltapäiväteen erilaisten leivonnaisten, suolaisten ja makeiden, kanssa. Kahvilan yhteydessä oli tietenkin myymälä, josta tarttui mukaan mm. hopeiset korvakorut Emmalle.

Maanantai 20.2.1995 - Calangute

Tämän rauhallisen välipäivän aamiaisen nautimme vasta yhdeksän jälkeen. Sen jälkeen lähdimme kävelylle rannalle. Menimme Bagan rantaan hotellimme pohjoispuolelta ja kävelimme etelään pari kolme kilometriä Calanguten rantaan. Hiekkaa pitkin oli hyvä kävellä, kun se oli kiinteää ja kosteaa. Kuumuudessa tuli jano, ja pistäydyimme virvokkeilla. Kuppilassa puoli vuotta Goassa oleskellut englantilainen valitti, kuinka kalliiksi pistäytyminen Malediiveilla oli tullut. Hotelli oli maksanut $200/yö. Mutta kyllä oli ollut kaunista...

Hotelliin kävelimme takaisin tietä pitkin, söimme lounaaksi kanapakoroita ja voileipää. Loppupäivän löhöilimme, pelasimme kasinoa jne. Oli myös hiustenpesupäivä.

Tiistai 21.2.1995 - Hindutemppelit, mausteviljelmä

Meille oli luvattu aamiainen klo 7.45, koska retkelle lähtö oli 8.25. Aamiaista ei kuitenkaan saanut ennen kahdeksaa, joten se jäi kesken.

Retkemme suuntautui kohti Goan tunnetuimpia hindutemppeleitä. Bussikuskina meillä oli Voittaja, oppaana Kuningas ja apupoikana Onnellisuus. Matkalla kuulimme juttua Intian ja Goan uskonnoista. Goassa hinduja on "vain" 60% (koko Intiassa 80%) ja peräti 35% väestöstä on kristittyjä.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Shivalle omistettu Sri Mangeshin temppeli ja toinen Vishnu-temppeli Shri Mahalsa.

Vierailimme pikkuisessa koulussa, jossa oppilaat istuivat hiljaa seinänvierustalla. Goassa lukutaito on huipussaan Intian mittapuun mukaan. Lukutaitoisia on 80% väestöstä (koko Intiassa 50%).

Mausteviljelmälle mennessämme ohitimme kaatopaikan, jossa lehmät tonkivat innokkaina etsien aarteita. Muovi on lehmien herkkua, ja ihme onkin elleivät ne ala pian lypsää maitoa, joka on valmiiksi pakattu muovipusseihin.

Tervetuliaisiksi saimme mausteviljelmällä punaista cucum-juomaa. Sen jälkeen nautimme thali-lounaan, joka tarjoiltiin banaaninlehdiltä. Emma söi etiketin mukaisesti sormin, mutta muut sortuivat haarukan käyttöön. Lounaan jälkeen teimme kierroksen viljelmillä ja tutustuimme Intian lukuisiin maustekasveihin.

Kolmen jälkeen lähdimme takaisin Calangutea kohti. Hotelliin saavuimme kello 18. Pesimme vähän pikkupyykkiä, pelasimme korttia, keitimme iltateen, lueskelimme ja menimme nukkumaan puoli yhdeltätoista.

Keskiviikko 22.2.1995 - Anjunan hippimarkkinat, Calangute

Viimeisenä Goan-päivänämme järjestettiin Anjunan rannalla hippimarkkinat. Otimme taksin hotellimme edestä ja kävimme ihmettelemässä markkinahumua. Väriä ei markkinoilta puuttunut, mutta varsinaisia aitoja hippejä oli harvassa. Myynnissä oli pääasiassa intialaista turistikrääsää.

Palattuamme hotelliin Aino joi Kingfisherin ja Emma Gold Spot-appelsiinijuoman uima-allasbaarissa. Nyt oli myös korkea aika kokeilla uima-altaan vettä, Kävimme vaihtamassa uima-asusteet päällemme, ja Emma uskaltautui veteen. Tämä olikin ainoa kerta altaassa koko Intian lomamme aikana. Vähän ennen kahta söimme lounaan uima-altaan ääressä. Sähkö oli jälleen poissa, joten ruokavalikoima oli pieni mutta sopiva.

Englantilaisilta huonenaapureiltamme selvitimme Edward VIII:n ja Lady Simpsonin arvoitusta. Emma aikoi käyttää tietoja kirjoituksessaan, jolla osallistuu koulun kirjoituskilpailuun.

Kävimme vielä illalla syömässä ja maksamassa minibaarilaskun. Menimme ajoissa nukkumaan, koska seuraavana aamuna oli aikainen herätys.

Torstai 23.2.1995 - Calangute-Delhi

Meidät herätettiin puoli neljältä, ja viideltä olimme bussissa lähdössä kohti lentokenttää, jonne saavuimme kello 5.50. Kiertomatkalle lähtijät eli Intiaan vielä jäävät ohjattiin ylös lähtöhalliin ennen kotimatkalle lähtijöitä. Finnairin kone laskeutui ajallaan kello 7. Delhin sumuisen sään vuoksi pääsimme kuitenkin lähtemään puolitoista tuntia myöhässä eli vasta kello 10. Matkaa Delhiin oli 1507 km, ja lento kesti kaksi tuntia. Jouduimme kuitenkin jälleen odottamaan, nyt puolitoista tuntia koneessa ennen kuin meille vapautui portti. Aamun sumu aiheutti ruuhkan, jota nyt purettiin.

Vasta vähän vaille kolme pääsimme Timo-oppaamme johdolla lähtemään bussilla kohti Surya-hotelliamme. Heti aluksi Timo antoi oivan ohjeen Delhin liikenteessä kulkemiseen: "Parempi katsoa katua kuin katua!"

Hotellista saimme huoneen numero 538, jossa emme kuitenkaan kauaa voineet levähtää, koska olimme jo myöhässä iltapäivän retkiaikataulustamme. Puoli viideltä lähdimme Qutubin minareetille, jota alettiin rakentaa vuonna 1193 ja joka valmistui 1300-luvulla. Se on voiton torni, joka pystytettiin, kun muslimit voittivat viimeisen hinduruhtinaan. Emma sai täällä olevan pilarin ympäri kätensä, joten hänen toiveensa toteutuvat. Pilari on 400-luvulta eaa. Tämä oli ensimmäinen kohteemme, jossa kerättiin videointimaksuja. Tästä lähtien niitä saikin olla maksamassa tavan takaa.

Hankimme vatsataudin varalle uuden satsin Lomotil-pillereitä, koska olimme jo lahjoittaneet Meksikosta hankkimamme satsin hädänalaisille. Maittavan buffet-päivällisen nautimme hotellissamme.

Perjantai 24.2.1995 - Delhi

Herätys kello 6.30 ja lähtö Delhin nähtävyyksille kello 8! Ensimmäinen kohteemme oli Punainen linnake eli Red Fort vanhassa Delhissä. Suurmoguli Shah Jahan rakennutti punaisesta hiekkakivestä suuren linnoituksen 1600-luvulla. Täällä kyliltä tulleet intialaisturistit kuvasivat meitä innokkaasti ja kulkivat mukanamme, kun Timo kertoi linnakkeen historiasta. Mahdoimme olla eksoottisen näköinen joukko.

Ihmettelimme, minkälainen joukkokuljetusväline polkupyöräriksha voikaan olla, kun kyydissä vietiin lähes kymmentä koululaista opintielle. Punaisen linnakkeen jälkeen kävimme Perjantaimoskeijassa (Jami Masjid). Moskeijan rakennutti Suurmogulien valtakunnan hallitsija Shah Jahan, ja se valmistui vuonna 1656.

Kävimme myös Mahatma Gandhin polttohautauspaikalla, Intian portilla, hallintorakennusten luona sekä Birla-suvun hindutemppelissä. Lopuksi kävimme tiirailemassa Suomen suurlähetystöä aidanraoista.

Lounaan nautimme hotellissamme kello 13.15, minkä jälkeen loppupäivä oli vapaata aikaa. Kävimme tutustumassa hotellin ympäristöön ja ostimme molemmille sandaalit, jotka olivatkin tarpeeseen, kun entiset eivät enää tahtoneet pysyä jalassa.

Illalla etsimme hotellistamme paikkaa, jossa olisimme voineet nauttia kupin teetä. Jokaisessa kuppilassa meidät ohjattiin kuitenkin toiseen paikkaan, kunnes ympyrä sulkeutui ja meidät neuvottiin kuppilaan, josta aloitimme kierroksen. Keitimme siis teet huoneessamme ja nautimme sen keksien kera.

Illalla saimme vielä seurata ikkunastamme hääjuhlallisuuksia kulkueineen. Hotellin lähelle oli pystytetty valtava teltta, joka oli aamuun mennessä purettu.

Lauantai 25.2.1995 - Delhi-Jaipur

Herätys tuli taas puoli seitsemältä, ja aamiaisen jälkeen olimme lähdössä Agraan kello 8. Kävi kuitenkin niin, että oppaamme ilmoitti suunnitelmien muuttuneen ja olimmekin menossa Jaipuriin. Ei hätää, muutos ei tuottanut meille sen suurempaa harmia ja olimme valmiit kohtaamaan Jaipurin nähtävyydet.

Juuri ennen Rajastanin rajaa tien varressa oli viinakioski, josta hankimme pullon paikallista rommia. Matkalla ohitimme keltaisia sinappipeltoja, lantakakkukekoja, vesipuhveleita (maailman maistuvin työkone) jne. Kuulimme otteita Jukka Virtasen ja Seppo Ahdin 1975 kirjoittamasta kirjasta "Intiassa kukin on kummempi".

Taukopaikkanamme oli turisteille tarkoitettu aidattu ravintola-alue, jossa söimme lounaaksi juustopakoroita ja kinkku/juustopaahtoleipää.

Seuraava pysäkkimme oli bussikuskimme havaitseman korppikotkaparven luona. Siellä ne olivat maittavalla lounaalla aivan tien tuntumassa. Ohitimme mielenkiintoisen näköisiä elämää kuhisevia rajastanilaiskyliä. Eläimistöön kuului korppikotkien lisäksi vuohia, kameleita, lehmiä, norsuja jne. Naiset värikkäissä asuissaan kantoivat päänsä päällä vettä kylien kaivoista sekä tiiliä rakennustyömailla.

Jaipurissa majoituimme Clarks Amer-hotelliin neljän aikoihin. Loppuiltapäivä oli vapaata aikaa, jolloin lepäilimme ja kiertelimme hotellimme kaupoissa. Päivällinen oli hotellissamme kello 19.30.

Sunnuntai 26.2.1995 - Jaipur

Herätys tuli tavalliseen aikaan puoli seitsemältä, ja aamiaisen jälkeen olimme lähdössä retkelle kello 8. Tutustuimme Jaipurin nähtävyyksiin, ja aloitimme punaisesta ja vaaleanpunaisesta hiekkakivestä rakennetusta Tuulten palatsista (Hawa Mahal). Maharadza Sawai Pratap Singh rakensi palatsin vuonna 1799 hindujumala Krishnan kruunun muotoon.

Näimme Mansagar-järven saarelle rakennetun kesäpalatsin Jal Mahalin matkalla Amberin linnakepalatsiin. Loppumatka Amberin palatsiin noustiin norsun selässä. 1990-luvulla ei vielä säälitty norsuja samalla tavalla kuin myöhempinä vuosikymmeninä. Amber oli vanha Jaipurin valtion pääkaupunki. Sen linnakepalatsi rakennettiin vuonna 1592. Se on erikoinen yhdistelmä islamilaista ja hindulaista arkkitehtuuria.

Kävimme maharaja Jai Singhin rakennuttamassa observatoriossa, jossa on suuri aurinkokello, joka mittaa ajan kolmen sekunnin tarkkuudella. Tämä maailman suurin aurinkokello on 27 metriä korkea. Vierailimme myös observatorion lähellä olevassa kaupunginmuseossa.

Matto- ja silkkikauppoja hieroimme paikassa, mitä Kashmirista muuttaneet pakolaiset ylläpitivät.

Kello 14 olimme taas lounaalla hotellimme kahvilassa. Emma tyytyi paahtoleipään ja Aino söi taikinakuoressa kypsennettyä lammasta. Kiertelimme hotellimme kaupoissa, lepäilimme ja lueskelimme.

Päivällisen söimme hotellissamme tanssiesitystä seuraten. Siihen sisältyi myös nukketeatteriosuus. Hotellimme puutarhassa vietettiin häitä, ja jäimmekin hetkiseksi seuraamaan juhlintaa. Meitä kehotettiin astumaan peremmälle ja osallistumaan syöminkeihin, mutta eipä enää ollut nälkä. Puoli kahdeltatoista painuimme pehkuihin.

Maanantai 27.2.1995 - Jaipur-Agra

Yöllä ukkosti ja satoi, mutta aamulla oli taas kirkasta ja kaunista. Lähdimme matkalle kohti Fatehpur Sikria ja Agraa jo kello 7.30. Meidät siivitti matkaan käärmeenlumooja hotellimme edessä.

Matkalla meille kerrottiin Intian palkoista ja hinnoista. Minimipalkka Rajastanissa on 32 rupiaa/päivä (6,40 mk) ja Delhissä 53 rupiaa. Opettaja (naisia) ansaitsee 190 mk, rakennusmies 280 mk ja pankkivirkailija (miehiä) 320 mk/kk. Presidentin palkka on 3100 mk/kk. Intiassa arvioidaan olevan 40 miljoonaa työtöntä. Veroa pidätetään 40% 620 markan yli menevästä kuukausipalkasta, eli vain harvat maksavat veroa. Kilo riisiä maksaa 1,60 mk ja kilo sokeria 3,00 mk.

Matkan varrella kuvasimme kylänäkymiä, naisia kaivolla ja dromedaareja työssä. Lapsille kelpasivat lahjoittamamme kynät.

Kävimme tutustumassa Fatehpur Sikrin autioituneeseen kaupunkiin. Se rakennettiin 1500-luvulla pääkaupungiksi, mutta vesipulan takia kaupunki hylättiin nopeasti. Nykyään se on yksi parhaiten säilyneistä aavekaupungeista Intiassa.

Agran Clarks Shiraz-hotellille saavuimme kello 15. Iltaohjelmassamme oli Taj Mahal auringonlaskun aikaan. Suurmogulien valtakunnan hallitsija Shah Jahan rakennutti Taj Mahalin 1600-luvulla muistoksi synnytyksessä kuolleelle lempivaimolleen Mumtaz Mahalille. Rakennus vaihtaa väriä illan hämärtyessä. Varsin vaikuttava rakennus. Kahden tunnin ihastelun jälkeen palasimme hotelliimme, jossa söimme päivällisen puoli kahdeksalta.

Tiistai 28.2.1995 - Agra

Viimeisen varsinaisen lomapäivän ohjelmassa oli ensin lähempi tutustuminen Taj Mahaliin, jonka kauneutta ei ole liioiteltu. Laskeuduimme myös kryptaan, jonne Mumtaz Mahal ja Shah Jahan on haudattu.

Kävimme tutustumassa marmoripajassa tekniikkaan, jolla Taj Mahal on koristeltu upottamalla puolijalokiviä marmoriin. Sieltä tarttui mukaamme yksi taideteos seinälle ripustettavaksi.

Agran linnoitus on mogulien aikainen asuin- ja hallintorakennus. Se sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä Taj Mahalista. Nykyisen linnoituksen rakennutti suurmoguli Akbar vanhan raunioituneen tiililinnoituksen paikalle punaisesta hiekkakivestä. Linnoituksessa tutustuimme mm. vankilaan, jonne Shah Jahanin poika telkesi isänsä hillitäkseen tämän suuruudenhulluja rakennussuunnitelmia. Täältä isä voi seurata Taj Mahalin rakentamisen edistymistä.

Poikkesimme jalokivi- ja koruommelmyymälässä ja lounastimme hotellissamme. Iltapäivän vietimme kortteja kirjoitellen ja huilaillen.

Illalla olisimme haukanneet jotain kahvilassa, mutta se oli suljettu. Näin ollen tilasimme huoneeseemme iltapalan jäätelöannosten kera. Tämän jälkeen oli vuorossa jälleen matkalaukkujen pakkaus, koska seuraavana päivänä suunnistimme kohti Delhiä.

Keskiviikko 1.3.1995 - Agra-Delhi

Lähtö kohti Delhiä oli kello kahdeksalta. Pysähdyimme matkalla valokuvaamaan lantakakkuleipureita Maturan kylässä. Krishna on syntynyt Maturassa.

Kello 14 saavuimme Delhin Park-hotelliin, joka sijaitsi New Delhin keskustassa aivan Connaught Placen lähellä. Tästä oli helppo tehdä ostoskeikka Palika-basaariin. Sijoitimme viimeiset rupiamme ryppyhameisiin. Emmalle tuli sen verran ahdistava olo basaarin maanalaisissa, ihmisiä täynnä olevissa tunneleissa, että meidän oli palattava maan pinnalle aika nopeasti.

Kiertomatkan viimeisen illallisen nautimme hotellissamme kello 19.

Torstai 2.3.1995 - Delhi-Helsinki

Edessä oli enää kotimatka. Lähdimme lentokentälle kello 9.30. Koneen piti lähteä klo 12.15, mutta liikkeelle pääsimme vasta tuntia myöhemmin.

Lennon aikana söimme lounaan ja välipalan ja laskeuduimme Helsinki-Vantaan kentälle kello 20.40 Intian aikaa. Suomessa kello oli vasta 17.10.

Kaikki Intian matkat

Maahakemistoon
Etusivulle