Tiistai 2.6.2009

Kun lähtöpäivä lähestyi, kohteista kuului päivittäin uutisia. Etelä-Korean entinen presidentti teki itsemurhan, Tiananmenin tapahtumista tulisi matkamme aikana 20 vuotta täyteen, Pohjois-Korea laukaisi "satelliitin" ja puuhasi toista sekä räjäytti maanalaisen atomipommin, Rakkaan Johtajan tilasta ei ollut tietoa ja seuraajaksi uumoiltiin nuorinta poikaa. Kaiken kukkuraksi keväällä pidätettyjen amerikkalaisten journalistien oikeudenkäynti oli käynnistymässä Pohjois-Koreassa. Eli kaikissa kolmessa maassa oli jonkinasteista kuohuntaa.

Emme antaneet uutisten häiritä matkavalmistelujamme. Enemmän paniikkia aiheutti Ainon maanantai-iltana katkennut eturivin hammas ja flunssan oireet. Hammas saatiin matkakuntoon tiistaiaamuna ja Finrexinin voimalla suoritettiin pakkaaminen ja toivottiin, ettei kuume nouse. Näin sikainfluenssan aikana karanteeniin pääsy ei olisi vaikeata.

Kello 17.30 tilattiin taksi, 18.00 oltiin lentoasemalla. Lähtöselvitys sujui jouhevasti, ja pääsimme eväskarkkiostoksille. Vielä kaakao/latte napaan, ja olimme valmiit nousemaan koneeseen kello 19.20. Paikkamme olivat heti bisnesluokan takana, joten reput oli nostettava matkatavarahyllylle.

Vähän kello 21:n jälkeen koneessa tarjottiin päivälliseksi jauhelihapihviä punaviinikastikkeessa, kaalipikkelssisalaattia ja sämpylä. Huuhtelimme ne alas appelsiinimehun/punaviinin kanssa. Päälle vielä teetä ja keksiä, ja muutaman tunnin torkkuminen voi alkaa.

Keskiviikko 3.6.2009

Muutaman hetken torkkumisen jälkeen oli aika herätä aamiaiselle. Tylsän makuinen kerrosmunakas ja falafelpyörykät tarjoiltiin kello 7.15 Kiinan aikaa eli 2.15 Suomen aikaa. Lisänä oli sämpylä ja appelsiinimehu ja tietenkin tee.

Hieman etuajassa noin puoli yhdeksältä laskeuduimme Pekingin uudelle lentokentälle. Lääkärihoitajat tulivat koneeseen mittaamaan kaikilta kuumeen otsasta, ja Ainokin selvisi puhtain paperein. Vannoimme lomakkeella terveydentilamme olevan loistava, ja ettemme ole nähneet sikoja pitkiin aikoihin. Lentoasemalla lomake leimattiin, ja seuraavassa pisteessä se luovutettiin viranomaisille. Sitten numerojärjestyksessä passintarkastukseen ja junaan. Saimme laukut ja sitten vaan tullin läpi. Huhheijaa.

Paikallisoppaamme Jack oli meitä vastassa, ja lähdimme kello 10.10 kohti Pekingin keskustaa. Saisimme hotellihuoneet vasta iltapäivällä, joten meille oli varattu pientä ohjelmaa vielä ennen lounasta. Kävimme ensin katsomassa Tiananmenin aukiolla, josko Maon mausoleumi olisi avoinna, se kun oli edelleen näkemättä. Aukiolle mentäessä oli tavallista tarkemmat turvatarkastukset, koska seuraavana päivänä tuli 20 vuotta verilöylystä. Aukiolle oli myös ajettu busseja, ja se kuhisi poliiseja. Mausoleumi oli tiettävästi vuosipäivän takia suljettu koko viikon.

Viralliseen ohjelmaamme kuului käynti kaupunkisuunnittelumuseossa, jossa tutustuimme sekä kielletyn kaupungin että koko Pekingin pienoismalleihin.

Vuorossa oli lounas, joka maistuikin taas pitkästä aikaa taivaallisen kiinalaiselta. Kello 13:n jälkeen olimme hotellissa ja aloitimme laukkujemme purkamisen ja tavaroiden uusjaon siten, että osa jäisi Pekingiin Etelä-Korean matkan ajaksi. Väsymys kuitenkin yllätti kesken puuhastelun ja otimme päiväunet. Herättyämme keitimme iltapäiväteet ja jatkoimme pakkaamista. Uurastelun jälkeen vielä iltateet ja sitten yöunille ennen yhdeksää...

Käytä selaimen paluu-painiketta tai siirry kuviin 3.6.2009 tai juttuun 2.6.2009

Torstai 4.6.2009

Heräsimme vähän neljän jälkeen, ja kohta ovikellomme jo soikin. Aamiaispakettimme tuotiin huoneeseen jo ennen 'virallista' herätystä. Panimme vesipannun kiehumaan ja nautimme aamiaisemme puoli viideltä. Ajankohta oli varsin aikainen, kun ottaa huomioon, että kello oli silloin Suomessa 23.30 eikä sieltä lähdöstä ollut kulunut kuin vähän yli vuorokausi.

Vähän puoli kuuden jälkeen bussimme lähti kohti lentoasemaa. Matkalla ihmettelimme taas kerran, miten suuret joukot tekevät lapiohommia kaduilla ja istutuksilla. Lentoasemalla kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja pääsimme lähtemään aikataulussa China Airin lennolla CA129 Etelä-Korean Pusaniin.

Käytä selaimen paluu-painiketta tai
siirry kuviin 4.6.2009 tai juttuun 3.6.2009

4. - 10.6.2009 Etelä-Korea

Keskiviikko 10.6.2009

Lentomme Soulista laskeutui Pekingin kentälle Kiinan aikaa vähän yhden jälkeen. Lääkärihoitajat tulivat taas kuumemittareineen koneeseen ennen kuin meidät vapautettiin lähtemään. Ja taas oli vannottava, että sikojen kanssa ei ole seurusteltu. Maahantulorutiinit olivat jo tuttuja.

Sää Pekingissä oli toista kuin Soulissa. Aurinko paistoi ja lämpöä riitti. Matkalla hotelliin pysähdyimme supermarketiin ostoksille. Tarvitsimme seuraavana päivänä alkavaa junamatkaa varten tarvikkeita ja eväitä. Tunti hyvinkin vierähti shoppaillen.

Hotelliin päästyämme kiehautimme teet ja ryhdyimme taas pakkaushommiin. Nyt oli päätettävä, mitä tarvitsisimme välttämättä Pohjois-Koreassa. Kaikki muu olisi jätettävä Pekingiin. Ilman muuta oli selvää, että kaikki Etelä-Koreasta hankittu ja siihen viittavat tavarat jätettiin säilöön Pekingin hotelliin.

Kävimme päivällisellä, minkä jälkeen lähdimme taksilla etsimään optikkoa, joka väsäisi Ainolle aurinkolasit sillä välin kuin olisimme Pohjois-Koreassa. Avoinna oleva optikko löytyikin, ja jätimme tilauksen sisään.

Käytä selaimen paluu-painiketta tai siirry kuviin 10.6.2009

Torstai 11.6.2009 - Perjantaiaamu 12.6.2009

Hyvin rauhallinen aamu ja aamupäivä. Vain laukkujen pakkaamisen viimeistelyä, huoneiden luovutus ja lähtö lounaalle puolilta päivin. Lounaan jälkeen ohjelmassa oli tutustuminen vuoden 2008 olympialaisten maisemiin. Ihailimme olympiapuiston kukkaistutuksia ja ihmettelimme olympiasoihdun muotoista rakennusta (saattaa kuulua lehdistökeskuksen rakennuksiin?). Aurinko paahtoi kuumasti, kun Jack jonotti meille lippuja sisälle Linnunpesään. Sitten turvatarkastuksen kautta sisään ja kamerat laulamaan. Paikka näytti olevan suosittu myös kiinalaisten keskuudessa.

Vähän puoli neljän jälkeen suunnistimme rautatieasemalle. Siellä meillä oli lähes kaksi tuntia aikaa odotella, koska junamme lähtisi vasta kello 17.30. Istuskelimme muovituoleilla ja hikoilimme. Tunnin kuluttua siirryimme jonottamaan pääsyä junamme lähtölaiturille. Pikkuhiljaa siitä sitten etenimme junaan asti. Hyttimme kiinalaisessa makuuvaunussa olivat siistejä ja kelvollisia. Oli aika korkata oluet.

Vaunussamme oli ryhmämme (15+1) lisäksi muutamia venäläisiä, jotka pysyttelivät tiukasti omissa hyteissään, sekä kaksi sveitsiläistä nuorukaista, joilla oli matkan varrella muutaman kerran tarvetta kysellä asioita matkanjohtajaltamme.

Juna eteni aikataulun mukaisesti, ja asemille tultaessa junasta saattoi poistua jaloittelemaan laiturille. Puoli kahdeksaksi menimme ravintolavaunuun päivälliselle. Matka tavallisten matkustajien vaunujen läpi oli mielenkiintoinen. Kiinalaisten istumapaikkavaunut olivat täpötäynnä. Ruoantähteiden, tupakan, hien ja tukkoisten käymälöiden tuoksut sekoittuivat. Useimmat katsoivat meitä hämmästellen, jotkut hymyilivät ja toivottivat ni-hao. Ruokailun jälkeen sama vaellus ahdasta keskikäytävää myöten takaisin ah niin ihanaan omaan makuuhyttiin.

Aamulla oli herätys kuudelta ja puoli seitsemältä lähdimme jälleen ravintolavaunuun aamiaiselle. Istumapaikkavaunuissa oli nyt rauhallisempaa. Jonkin verran oli väkeä jäänyt yön mittaan väliasemille. Saimme paistetun munan, leipäviipaleita ja hilloa. Kun olimme varustautuneet omin teepussein, sokerein ja maitojauhein, saimme myös lähes kunnollista teetä. Kahvi ei kuulemma ollut aivan suomalaiseen makuun. Ravintolavaunusta oli kiiruhdettava takaisin omille paikoillemme, koska olimme tulossa rajalle Dandongiin.

Kiinan passintarkastajat keräsivät passit pois, ja me menimme ulos uutuuttaan hohtavaan asemarakennukseen. Odottelimme verovapaan myymälän avautumista kello 8. Myymälän avauduttua tarkistimme tarjonnan ja ostimme lahjontasavukekartongin jaettavaksi ystävällisille apureillemme. Kävimme myös tavallisessa myymälässä alakerrassa, josta löytyikin monelle jos ei muuta niin Mikkihiirikassi. Meille maistui jäätelö.

Junasta jäi useimmat vaunut Dandongiin, ja siihen liitettiin useita Moskovasta tulleita vaunuja. Kun juna oli vetureineen aikansa vekslannut edestakaisin, oli meidänkin aika palata vaunuumme. Sinne tuli myös joku punaisiin asuihin sonnustautunut pohjoiskorealainen urheilujoukkue, jonka kassien ja kantamusten määrillä ei ollut rajaa. Saimme passimme takaisin ja juna nytkähti liikkeelle ja Jalu-joen yli kello 9.35 eli 10.35 Korean aikaa.

Käytä selaimen paluu-painiketta tai
siirry kuviin 11.6.2009 tai juttuun 10.6.2009

12. - 17.6.2009 Pohjois-Korea

Keskiviikko 17.6.2009

Lentomme CA122 Pjongjangista oli lähtenyt kello 16.20 Kiinan aikaa, ja laskeuduimme Pekingin lentokentälle kello 18. Lääkärihoitajat tulivat jälleen pitämään meistä huolta ja varmistamaan, ettei meidän tarvitse lähteä kuumeisina hotelliin.

Kävimme syömässä päivällisen matkalla tuttuun Capital-hotelliin, jonne tulimme noin yhdeksän aikaan. Sitten ei muuta kuin iltatee ja nukkumaan.

Torstai 18.6.2009

Heräsimme seitsemältä, mutta otimme aamun rauhallisesti. Menimme aamiaiselle vasta lähellä yhdeksää, sitten kävimme lähikaupassa ihan vain huviksemme. Kun jotain piti ostaakin, ostimme nilkkasukat.

Kello 10.00 lähdimme päiväretkelle. Aloitimme Beihai-puistosta (Bei hai = Pohjoinen järvi, Bei jing = Pohjoinen kaupunki). Beihai oli keisarillinen puisto 900-luvulta lähtien, ja vuonna 1925 se avattiin yleisölle. Mongolihallitsija Kublai-kaani uudisti puiston Yuan-dynastian aikana. Puiston maamerkkinä on Jade-saarella 36 metriä korkea Valkoinen dagoba, joka rakennettiin viidennen Dalai-laman vierailun kunniaksi vuonna 1651. Jatkoimme saarelta matkaa veneellä Viiden lohikäärmeen paviljongeille. Pohjoisrannalla hyppäsimme bussiin ja ajoimme lounaalle.

Lounaan jälkeen oli tiedossa ryhmälle kaksi tuntia ostosaikaa Yashow-keskuksessa. Me lähdimme kuitenkin hakemaan Ainon aurinkolaseja optikolta. Seurasi kuitenkin yllättävä pettymys. Optikko ei ollut onnistunut saamaan oikeanväristä linssiä, eivätkä lasit olleetkaan valmiit. Sovimme sitten, että jos ne valmistuvat ennen kuin lähdemme Suomeen, ne tuodaan hotelliin. Kassi oli ainoa ostos, jonka halusimme tehdä, ja sen me saimmekin palattuamme Yashow-marketiin.

Viimeinen ohjelmanumero tällä matkalla oli jäähyväisillalliseksi nautittu Pekingin ankka. Sitten vain taas pakkaamaan. Paikallisopas soitti kello 21.45, että aurinkolasien tuoja olisi paikalla puolen tunnin kuluttua. Näin kävikin, kaksi kaveria tuli ja Aino sai lasinsa. Sitten ei muuta kuin nukkumaan.

Käytä selaimen paluu-painiketta tai siirry kuviin 18.6.2009 tai juttuun 17.6.2009

Perjantai 19.6.2009

Kuudelta herätys, puoli seitsemältä aamiaiselle ja puoli kahdeksalta lähtö lentokentälle. Lentoasemalla teimme muutamia matkamuisto- ja suklaaostoksia. Kun Aino aikoi ottaa valokuvan, olikin kamera poissa. Selvisi, että se oli jäänyt bussiin, jolla tulimme lentoasemalle. Tätä kirjoitettaessa kamera muistikortteineen on edelleen Pekingissä, mutta toiveita on saada se sieltä joskus kotiin.

Kun kameran kohtalo oli varmistunut, kävimme kahvilla/kaakaolla ja jälkiruoaksi Aino otti vielä oluen.

Kahdeksan tunnin lento alkoi kello 11.25, jolloin Suomessa kello oli vasta 6.25. Helsinki-Vantaalta otimme taksin kotiin ja aloimme viettää juhannusaattoa pyykinpesun merkeissä.

Käytä selaimen paluu-painiketta tai siirry kuviin 19.6.2009 tai Pekingin juttuun 18.6.2009