Tiistai 14.4.1992 Nunnalaakso ja Monte
Lähdimme puoli yhdeksältä matkanjärjestäjän bussi retkelle Nunnalaaksoon ja Monteen.
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Eira do Serrado. Kiipesimme näköalapaikalle, josta
on huikeat näkymät Curral das Freiras (=nunnien turvapaikka) -laaksoon.
1500-luvulla nunnat pakenivat merirosvoja Funchalista laaksoon. Kylä on ollut eristyksissä
pitkään. Maantie laaksoon valmistui 1960-luvun alussa, ja televisio alkoi näkyä vuonna
1986. Laakso on jokseenkin omavarainen edelleen. Kastanjasta laaksossa on ylituotantoa,
joten autoimme asiassa ja kävimme kastanjakakulla ja kahvilla...
Näillä seuduilla tuotetaan myös paljon koripajua. Paras keruuaika on juuri maalis-
huhtikuu. Monte on Funchalin yläpuolella sijaitseva kukkulakaupunki. 1800-luvulla
tänne perustettiin keuhkotautiparantoloita Euroopan aatelisille. Köysirata yhdisti
Monten ja Funchalin, mutta se hylättiin toisen maailmansodan aikana, kun matkailijoita ei ollut.
Kävimme Madeiran suojeluspyhimykselle omistetussa Igreja de Nossa Senhora do Monte
-kirkossa. 15. elokuuta tuhannet saarelaiset tekevät tänne pyhiinvaellusmatkan
suudellakseen pyhimysveistosta.
Menimme Montesta alas Carros de cesto-kelkassa istuen. Ei tainnut olla kovin viisasta, mutta
pitipä tuotakin kokeilla. Kelkat ovat itse asiassa korituoleja, joita valkopukuiset ja
olkihattuiset kuljettaja hallitsevat köyden avulla. Onnettomuudet eivät ole ollenkaan harvinaisia.
Olimme takaisin hotellissa kello 13, ja kello 14 lähdimme kaupungille kävelemään. Kävimme
Sea Gull-ravintolassa syömässä savustetut porsaankyljykset. Kävimme myös Kirkkotaiteen
museossa (Quinta das Cruzes) ja lähellä sijaitsevalla näköalapaikalla. Palasimme hotelliin kello 18.30.