Slovakia 22.-25.3.2008

Omatoimimatka: Bratislava
Matkaseurue: Emma ja Aino

HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset selaamaan kuvia.

Lauantai 22.3.2008 - Helsinki-Wien-Bratislava

Herätys kello 5.15 ja lähtö lentoasemalle Yellow Linen taksilla piti olla kello 6.15. Tuli vähän säpinää, kun taksikuski soitti kello 5.55, että hän odottaa pihassa.

Lento lähti ajallaan kello 8.20 ja sujui kommelluksitta. Aamiaiseksi saimme pekonia, munakokkelia, kesäkurpitsaa, jugurttia, appelsiinimehua ja tietenkin teetä ja sämpylän. Laskeuduimme Wieniin kello 9.50 (10.50 Suomen aikaa). Lähdimme kello 10.40 bussilla kohti Bratislavaa. Itävallan ja Slovakian rajan ylitys kävi näppärästi kello 11.15:n tienoilla ilman passintarkastuksia. Puoli yhdeltätoista olimmekin jo Bratislavan linja-autoasemalla.

Hotellille oli matkaa pari kilometriä, ja päätimme kävellä sinne vanhankaupungin kautta. Kävimme ensin turistitoimistossa hakemassa karttoja ja esitteitä, joita hyvin auliisti meille annettiin. Keskusaukion laidalla oli kojuja, joissa myytiin lähinnä pääsiäiskoristeita. Napoleonin sotilas nojaili tapansa mukaan penkkiin, jolla turistit kävivät vuoron perään kuvauttamassa itsensä. Patsas taitaa olla Bratislavan tunnetuin nähtävyys. Hetken keskustan kortteleita kierreltyämme kävimme Mayerin kahvilassa, jossa nautimme kahvin/kaakaon paahtoleivän kera. Tässä kaupungin kuuluisimmassa kahvilassa tarjottu leipä maistui vanhalle. Salaatissa olleet tomaatinlohkot olivat myös nahistuneita.

Kello 14 menimme hotelliin ja saimme huoneen Crowne Plazan 3. kerroksesta. Lepäilimme hetkisen ja lähdimme takaisin kaupungille. Suuri osa kaupungin kävelykaduista oli revitty auki. Kirkot oli suljettu turisteilta ja seinät ja muurit olivat täynnä töhryjä. Bratislava ei näyttänyt meille parhaita puoliaan (jos niitä on...). Kävimme katsomassa myös jugend-tyyliin rakennettua Sinistä kirkkoa, joka on kuin koru ankean ympäristön keskellä.

Aikamme kierreltyämme menimme syömään Butterfly-ravintolaan. Emma olisi ottanut listalla olleen kreikkalaisen salaatin, mutta mitään salaattiannoksia ei sinä iltana siitä ravintolasta saanut. Saimme kuitenkin valtavat annokset liha/perunaruokaa, ja se maistui oikein hyvälle.

Kello 20:n maissa olimme takaisin hotellissa, keitimme iltateet ja lueskelimme ennen kuin painuimme pehkuihin.

Sunnuntai 23.3.2008 - Bratislava-Trnava-Pezinok-Bratislava

Otimme aamun rauhallisesti ja menimme aamiaiselle puoli kymmeneltä. Vähän ennen yhtätoista lähdimme kävelemään rautatieasemalle. Ostimme menopaluulipun Trnavaan ja ajoimme sinne kello 11.47 lähtevällä pikajunalla.

Trnavan sanotaan olevan Slovakian vanhin kaupunki. Vanhassa kaupungissa, joka on ollut kokonaan muurien ympäröimä, useimpien rakennusten julkisivut on entisöity. Joukossa on vielä kuitenkin paljon ränsistyneitä taloja sekä joitakin kommunismin kaudella rakennettuja hirvityksiä. Trnavassa oli yliopisto jo 1600-luvulla, ja se on ollut my s arkkipiispan kotipaikka. Barokkityylinen keskusta on hyvin s ilynyt.

Oli pääsiäispäivä, ja kaduilla oli hyvin vähän ihmisiä. Kiertelimme kaupungin kaduilla ja kävimme nauttimassa lounaaksi oikein maittavat pizzat. Kaupungissa oli paljon ravintoloita, mutta useimmat niistä olivat kiinni.

Päätimme vielä poiketa Pezinokin kaupungissa, joten otimme kello 15.36 lähtevän paikallisjunan takaisinpäin. Tunnin verran kiertelimme Pezinokissa ja jatkoimme seuraavalla junalla Bratislavaan. Pezinok on Trnavaa pienempi ja jotenkin miellyttävämmän tuntuinen kaupunki.

Bratislavaan päästyämme menimme leivoskahville/-kaakaolle Coffee & Co -kahvilaan. Vadelmaleivos maistui oikein hyvälle.

Maanantai 24.3.2008 - Bratislava

Yöllä oli satanut lunta ja aamullakin vielä tuli vähän räntää. Maassa oli kuitenkin vain siellä täällä pieniä kasoja lunta, joten se ei haitannut menoa.

Lähdimme aamupäivällä kiipeämään Slavinin kukkulalle. Kukkulalla on keski-Euroopan kookkain, 1957-1960 rakennettu sotamuistomerkki. 39,5 metriä korkean tornin päällä on Alexander Trizuljakin veistämä 11-metrinen neuvostosotilasta esittävä patsas. Kukkulalla on myös lähes 7000 toisessa maailmansodassa kuolleen puna-armeijan sotilaan hautaa. Kukkulalta on hyvät näkymät kaupunkiin ja toisella kukkulalla sijaitsevalle Bratislavan linnalle.

Lähdimme kävelemään kohti Bratislavan linnaa. Matkalla poikkesimme Cintorin pri Kozej branen (Vuohen portti) luterilaisella hautausmaalla. Hautausmaa on perustettu vuonna 1783, ja sinne on haudattu useita merkkihenkilöitä. Bratislavan kaduilla kävellessä täytyy katsoa, mihin astuu, koska koirien jätöksiä on PALJON.

Bratislavan linna vartioi kaupunkia kukkulan laelta. Linna tuhoutui pahoin vuonna 1811, mutta se on restauroitu. Tarkastelimme aluetta ainoastaan ulkopuolelta, koska oli maanantai ja museot suljettu. Pääsimme kurkistamaan 84 metriä syvään linnan kaivoon, jossa veden pinta on 42 metrissä. Linnalta on näkymät Tonavan toisella puolella olevaan neuvostoliittolaistyyliseen kerrostalolähiöön Petrzalkaan.

Kävimme lounaalla, minkä jälkeen talsimme hotelliin lepuuttamaan kiipeilystä rasittuneita jalkojamme. Laiskistuimmekin sitten niin että kävimme illalla ainoastaan kaupungilla leivoskahvilla/-kaakaolla.

Tiistai 25.3.2008 - Bratislava-Wien-Helsinki

Viimeiseksi päiväksi olimme säästäneet museokäynnit. Aloitimme kuitenkin postitoimistosta, koska olimme kirjoittaneet tuttaville muutaman kortin ja tarvitsimme postimerkkejä. Jatkoimme sitten kellomuseoon, joka toimii "Hyvän paimenen" rokokootalossa. Museo oli aika vaatimaton, ja siellä tuli ahdistunut olo, kun yksi rouva kulki koko ajan kintereillämme vahtimassa.

Kävimme sitten tutustumassa Arkkipiispan palatsiin (Primaten palatsi). Palatsin peilisalissa solmittiin Pressburgin rauhansopimus Napoleonin ja Itävallan keisarin Frans I:n välillä 26.12.1805. Peilisalia emme nähneet, koska se oli jostain syystä suljettu. Esillä oli kuitenkin kuuluisat englantilaiset 1600-luvun gobeliinit, jotka säilyivät hyvin 1900-luvun alkuun tapettien alla.

Alkoi sadella lunta, ja kävimme välillä kahvilla/kaakaolla ja leivoksella Rolandin kahvilassa. Sen jälkeen tutustuimme vanhassa kaupungintalossa toimivaan kaupunginmuseoon. Kiivettyämme torniin lumi oli muutunut rakeiksi ja ukkonen alkanut jyristä. Pelästyimmekin pahan kerran, kun tornin parvekkeelta maisemia katsellessamme salama välähti ja ukkonen jyrähti aivan lähellämme. Museon kellarikerroksessa on vankisellejä ja kidutusvälineiden näyttely.

Olikin jo aika palata hotellille hakemaan matkalaukkumme, minkä jälkeen kävelimme linja-autoasemalle tarkoituksenamme ajaa kello 16:n bussilla Wienin lentoasemalle. Olimme ostaneet tullessamme menopaluulipun, mutta emme olleet ymmärtäneet varata paikkaa bussissa paluumatkalle. Niinpä emme mahtuneetkaan bussiin. Onneksi kello 17:n bussissa oli tilaa, ja ehtisimme silläkin lennollemme. Olimme alun perin aikoneet mennä aikaisemmalla vuorolla, että voisimme käydä syömässä jotain Wienin lentoasemalla. Nyt kuitenkin ajatus ruokailusta sai jäädä.

Bussi lähti muutaman minuutin myöhässä. Itävallan rajalle tullessamme bussiin tuli passintarkastaja. Ihmettelimme tätä, koska Slovakia oli hiljattain liittynyt Shengen-alueeseen. Aikaa kului tarkastukseen ehkä viitisen minuuttia. Matkaa hidastavat tekijät eivät loppuneet vielä tähän, vaan sitten alkoi mieletön lumipyry. Näkyvyys oli muutama metri ja vauhti sen mukainen. Tulimme kuitenkin lentoasemalle vain parisenkymmentä minuuttia myöhässä.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Kun olimme melkein lentoaseman vieressä, autojonon pysäytti tiellä poikittain oleva poliisiauto. Aluksi emme tienneet, mistä oli kysymys, ja aika riensi. Aloimme jo hermostua, koska meitä ei myöskään päästetty ulos bussista. Rauhoituimme, kun kuulimme englanninkielen taitoiselta matkustajalta, mistä oli kysymys. Terminaalista oli löytynyt yksinäinen matkalaukku, ja terminaali oli suljettu. Laukku saatiin kuitenkin aika pian tutkituksi ja vaarattomaksi havaituksi, joten sitten vain lähtöselvitykseen ja suoraan portille.

Koneen lähtöaika oli 19.20, mutta pääsimme lähtemään puolisen tuntia myöhässä. Lihapullien voimalla jaksoimme kotiin saakka.

Kaikki Slovakian matkat

Maahakemistoon
Etusivulle