Thaimaan kiertomatka 14.2.-1.3.1993

Aurinkomatkat: Thaimaan kiertomatka
Matkaseurue: Emma ja Aino (ja 5+1 muuta)

HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset selaamaan kuvia.




Sunnuntai 14.2.1993 - Helsinki-Bangkok

Koneen lähtöaika oli kello 19.10. Tulimme lentokentälle 1,5 tuntia ennen koneen lähtöä, mutta turistiluokassa ei ollut enää vierekkäisiä paikkoja muualla kuin tupakkapuolella. Siksi pääsimme business-luokkaan, jossa oli todella mukavat penkit ja ruokavaihtoehtoja. Sen lisäksi sieltä sai ilmaisen posliiniesineen ja toilettilaukun tarvikkeineen.

Maanantai 15.2.1993 - Bangkok

Saavuimme Bangkokiin vähän ennen puoltapäivää. Se on meluisa ja hyvin saasteinen kaupunki. Koko ajan on hirveä ruuhka. Täällä on paljon kolmipyöräisiä tuktuk-takseja, jotka puikkelehtivat ruuhkan keskellä. Kävimme tavaratalossa, jossa äidille ja minulle tilattiin silmälasit. Saamme ne keskiviikkona. Täällä on 29-30 astetta lämmintä.








Tiistai 16.2.1993 - Bangkok

Ohjelmassa oli aamulla kaupunkikierros, jonka aikana kävimme mm. useassa buddhalaistemppelissä. Melkein kaikki thaimaalaiset ovat buddhalaisia. Yhdessä temppelissä oli melkein 50 m pitkä ja 15 m korkea makaavan buddhan patsas, joka oli luonnollisesti kullattu. Kävimme myös veneajelulla.



Thaimaan kuningas Chulalongkorn määräsi Wat Benchamabophit Dusitvanaram -temppelin rakennettavaksi vuonna 1899. Hän antoi sen suunnittelun veljelleen prinssi Narisille ja italialaiselle arkkitehdille Hercules Manfredille. Temppelin seinissä on harmaata Carraran marmoria, minkä ansiosta sen kutsumanimi on marmoritemppeli. Keskeisen Buddha-kuvan tausta on maalattu kuninkaallisella sinisellä.

Wap Pho -temppelin makaava Buddha on yksi Thaimaan suurimmista Buddha-patsaista. Se on 46 metriä pitkä ja 15 metriä korkea. Patsas on tehty tiilistä, muotoiltu laastilla ja lopuksi kullattu.

Wat Arun -temppelin keskustorni, stupan kaltainen pagoda, on päällystetty värikkäällä posliinilla. Posliinia oli aiemmin käytetty painolastina Kiinasta Bangkokiin saapuvissa laivoissa.









Keskiviikko 17.2.1993 - Suolapellot, kookossokeri, uivat markkinat

Heräsimme puoli seitsemältä, ja puoli kahdeksalta lähdimme taksilla kohti uivia markkinoita. Matka kesti noin kaksi tuntia. Perillä kuljimme ensin pitkähäntäveneellä. Sen jälkeen meillä oli tunti aikaa kierrellä siellä omin nokkinemme.

Jo menomatkalla kävimme suolafarmilla ja kookosfarmilla. Kookosfarmilla näimme, miten kookosnesteestä saatiin vesi pois haihduttamalla kookossokeria, joka ei maistunut yhtään kookokselta, kun maistoimme sitä.

Kun tulimme sieltä, menimme hakemaan silmälasejamme. Minun laseissani on montaa punaisen sävyä ja vähän vaaleanvihreää ja mustaa. Kuuden aikaan lähdimme teelle aulan pizzeria-kahvilaan. Sen jälkeen menimme ostamaan postimerkkejä ja postikortteja. Vähän seitsemän jälkeen menimme hakemaan äidin silkkipuvun ompelijalta. Sen jälkeen menimme hotelliin pakkaamaan.








Torstai 18.2.1993 - Bangkok-Chiang Rai

Lähdimme Bangkokista lentokoneella Chiang Raihin. Siellä kävimme ensin lounaalla. Saatuamme huoneemme hotellista lähdimme melkein heti jokiveneellä vuoristoheimolaisten kylään, jossa pääsimme ratsastamaan norsuilla.

Sen jälkeen, kun olimme tulleet veneillä takaisin, pääsimme polkupyöräriksa-ajelulle Chiang Rain keskustaan. Kun tulimme hotelliin, kävimme suihkussa ja menimme teelle alimman kerroksen ravintolaan. Sitten tulimme huoneeseen nukkumaan.










Perjantai 19.2.1993 - Chiang Rai, Kultainen kolmio, Akha-heimon kylä

Heräsimme klo 7 ja lähdimme puoli yhdeksältä kohti Kultaisen Kolmion aluetta. Kultaisen Kolmion alueeseen kuuluu pohjois-Thaimaan lisäksi Burman ja Laosin alueita. Alue on kuuluisa oopiumin (huume) kaupasta. Ennen maksu suoritettiin huumeen painoa vastaavalla määrällä kultaa. Nykyään käytetään rahaa maksuvälineenä. Huumeiden myyminen ja maasta toiseen vieminen on laitonta. Niinpä huumeita salakuljetetaan.

Ensin kävimme paikassa, josta näkee sekä Burman että Laosin puolelle. Sen jälkeen lähdimme Thaimaan pohjoisimpaan kaupunkiin Mae Saihin. Se toimii samalla myös rajakaupunkina, sillä sen erottaa Burmasta vain aika kapea joki.

Sitten menimme kaksi km korkealle vuorelle avolava-autolla, jossa on katto. Siellä kävimme katsomassa yhtä temppeliä ja yhtä akha-heimolaisten kylää. Kun tulimme hotelliin, kävin ensimmäisen kerran uimassa.










Lauantai 20.2.1993 - Chiang Rai-Chiang Mai

Lähdimme yhdeksältä bussilla kohti Chiang Maita. Ensimmäinen pysähdys oli kuumilla lähteillä (erilaisia kuin Islannissa), missä paikalliset keittivät hanhen- ja kananmunia.

Lounaan jälkeen kävimme jälleen kahdessa temppelissä, joista toinen oli melkein vuoren huipulla. Puoli yhdeltä olimme hotellissa. Illalla kävimme yömarkkinoilla, joilta minulle ostettiin kello ("Cartier"), koska unohdin vanhan kotiin.









Sunnuntai 21.2.1993 - Chiang Mai

Lähdimme yhdeksältä retkelle, jonka aikana kiersimme eri käsityöpajoja. Ensin menimme paikkaan, jossa valmistettiin koruja hopeasta ja upeita tauluja alumiinista. Seuraavaksi menimme huonekaluverstaaseen. Siellä tehtiin huonekaluihin upeita kaiverruksia käsin. Sitten menimme paikkaan, jossa tehtiin paperi- ja kangasviuhkoja ja päivänvarjoja.

Seuraavaksi menimme silkkikutomoon. Siellä esitettiin aluksi filmi, jossa kerrottiin silkkitoukista ja silkin valmistuksesta. Sen jälkeen näimme paikan päällä, miten silkkilankaa ja -kangasta tehdään. Viimeiseksi kävimme lakkapajassa, jossa näimme, miten erilaisia helmiäis-, kananmunankuori- ja kultakoristeluja tehtiin erilaisiin puuastioihin lakkaamalla haluttu kuvio ja kiinnittämällä siihen koristelumateriaali. Lakkaa saadaan lakkapuusta tekemällä siihen viilto, josta lakkaa valutetaan. Lakka on pikimustaa mönjää.

Hotelliin palattuamme kävin kaakaolla ja mangokakulla. Myöhemmin iltapäivällä kävin altaalla uimassa.

Illalla meillä oli ohjelmassa khan toke -illallinen. Istuimme lattialla ja eteemme tuotiin paljon pieniä vateja, joissa oli erilaisia ruokia. Näimme perinteisiä thaimaalaisia tansseja. Lopuksi esiintyivät eri vuoristoheimolaiset.









Maanantai 22.2.1993 - Chiang Mai-Sukothai

Lähdimme Chiang Maista klo 8.30 kohti Thaimaan ensimmäistä pääkaupunkia Sukothaita. Ensimmäinen pysähdys oli mäen päällä, jossa oli varmaan kaksi sataa henkien taloa. Jotkut autoilijat pysähtyivät, mutta useimmat autoilijat vain tööttäsivät kiitokseksi hengille, että olivat päässeet ylös asti.

Seuraava pysäkkimme oli paikallinen koulu, jossa kävimme seuraamassa thaimaalaista opetusta. Sitten menimme huoltoasemalle tankkaamaan bussin. Sen jälkeen menimme tankkaamaan itsemme. Tarjolla oli sammakonkoipia ja muita pöperöitä. Sammakonkoivet ovat oikein hyviä.

Vanhassa Sukothaissa kiertelimme temppelien ja palatsien raunioilla. Näimme mm. valtavan "puhuvan" buddhan.

Hotellimme sijaitsi keskellä pientä tylsää maalaiskylää. Onneksi olimme siellä vain yhden yön.









Tiistai 23.2.1993 - Sukothai-Ayuttaya

Lähdimme kahdeksalta kohti Ayuttayaa. Ensimmäinen pysähdys oli Nakhon Sawanissa, jossa kävimme markkinoilla ja ostimme sentti x sentti -kokoisen arvan, jolla olisi voinut voittaa kokista, tupakkaa tai alkoholia. Markkinoilla myytiin torakoita, sian päitä, paistettuja lintuja ym ym.

Sen jälkeen saavuimme Ayuttayaan. Ensimmäiseksi kävimme syömässä. Sitten menimme katsomaan yhtä rauniotemppeliä. Viimeiseksi kävimme katsomassa yhtä puolivanhaa temppeliä, jossa oli kuukausi sitten kuollut joku ns. johtaja. Viimein saavuimme hotelliin, jossa meille jaettiin huoneet. Loppupäivä oli omaa ohjelmaa










Keskiviikko 24.2.1993 - Ayuttaya-Kanchanaburi-Kwai-joki

Lähdimme seitsemältä kohti Kwai-jokea ja kuuluisaa kuoleman rautatietä. Kanchanaburin kaupungissa kävimme museossa, jossa esiteltiin rautatien rakennusvaiheita. Sen jälkeen kävimme hautausmaalla, jonne oli haudattu liittoutuneiden sotilaita, jotka menettivät henkensä Burma-Siam-rautatien rakentamisen aikana.

Sitten lähdimme rautatieasemalle odottamaan junaa. Juna tuli aikanaan. Se oli vanha, ja vaunuissa oli puupenkit. Kohta lähdön jälkeen juna pysähtyi. Jouduimme odottamaan tunnin ennenkuin moottori saatiin kuntoon ja matka taas jatkui. Ylitimme Kwai-joen sillan ja parin tunnin jyskytyksen jälkeen kävimme lounaalla.

Astuimme veneeseen ja viiletimme vähän yli puoli tuntia Kwai-jokea ylös. Tulimme bambulauttahotellille, jota pitävät burmalaiset mon-heimolaiset. Hotelli kelluu joessa. Kun se ajelehti liian lähelle rantaa, pantiin norsut työntämään se kauemmaksi. Se oli aikamoista rytinää.

Lekottelimme riippumatoissa, kävimme välillä kylässä kävelyllä ja koululla opettelemassa mon-kielen aakkosia. Illalla ruoan jälkeen näimme mon-heimolaisten tanssiesityksen.










Torstai 25.2.1993 - Kwaijoki-Cha Am

Aamulla kahdeksalta aloitimme tunnin ajomatkan pitkähäntäveneellä kohti luonnonpuistoa. Siellä oli mm. japanilaisten sotilaiden kenttäkeittiöitä. Virkistäydyimme paikallisessa "porealtaassa". Matkamme jatkui talolautalla pitkin jokea.

Söimme vielä lounaan lauttahotellissamme ja sitten lähdimme kohti viimeistä kohdettamme Cha Amia. Pysähdyimme ensin kuvaamaan Kwai-joen siltaa. Sieltä matkamme jatkui Cha Amiin, missä vietimme loput lomapäivistämme.









Perjantai 26.2.-sunnuntai 28.2.1993 - Cha Am

Viimeisten neljän päivän aikana ehdin uinnin, laiskottelun ja minigolfin peluun lomassa olla yhden päivän kuumeessakin. Kävimme myös Hua Hinissä.

Maanantai 1.3.1993-tiistai 2.3.1993 - Cha Am-Bangkok-Helsinki

Lähdimme maanantaina klo 17.05 kohti lentokenttää. Perillä Suomessa olimme klo 6.00 Suomen aikaa tiistaiaamuna


Kaikki Thaimaan matkat

Maahakemistoon
Etusivulle






© Emma (12 v.)