|
Odessa 30.9. ja Jalta 1.10.2009
Kristina Cruises: Mustanmeren risteily
HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.
|
|
|
     |
Keskiviikko 30.9.2009 - OdessaKahdeksalta aamulla olimme jälleen kiinnittyneet uuden sataman laituriin. Olimme tulleet Odessaan Romanian Constantasta. Kun vähän ennen yhdeksää poistuimme laivalta, meitä vastassa oli torvisoittokunta. Oppaamme ei ollut kuitenkan meitä vastassa. Tovin odoteltuamme lähdimme liikkeelle bussilla ilman paikallisopasta, jonka tapasimme myöhemmin oopperan luona. Alkoi sataa, ja suunniteltu kävelykierros päätettiin jättää myöhemmäksi sateen lakkaamisen toivossa. Ajoimme kaupungin läpi ja ihailimme komeita rakennuksia. Sevtsenkon puistossa näimme tuntemattoman merimiehen muistomerkin, missä palaa ikuinen tuli. Kävimme Uspenskin katedraalissa, missä oli mm. ihmeitätekevä ikoni ja samanlainen ruokaseremonia käynnissä kuin mihin jouduimme osallistumaan Constantassa. Kello 11 - 12 vierailimme taidemuseossa, jossa oli esillä ukrainalaisten ja venäläisten taiteilijoiden töitä. Museo toimii entisessä kreivi Pototskyn talossa 1800-luvulta. Sää oli muuttunut aurinkoiseksi, ja niinpä vuorossa oli pieni kävelykierros. Lähdimme komealta Katariina Suuren patsaalta. Katariina Suurihan perusti Odessan vuonna 1794. Kävelimme Odessan portaiden yläpäähän Richelieun patsaalle ja sieltä Primorski-bulevardia edelleen kaupungintalolle. Talon edustalla on Alexander Pushkinin patsas. Pushkin vietti aikanaan 13 kuukautta Odessassa. Opastettu osuus päättyi kello 12.50 ja aloimme etsiä postitoimistoa, josta saisimme merkit kortteihimme. Kysyimme paikallisoppaalta, missä olisi lähin posti, mutta hän opasti jonnekin monen mutkan päähän. Kaupunginpuistossa oli kartta, johon oli merkitty postitoimistot, ja huomasimme, että lähin oli korttelin päässä paikasta, missä olimme siitä tiedustelleet. Ongelmana merkkien ostossa oli, kun meillä oli vain vähän paikallista valuuttaa emmekä tienneet, paljonko yksi merkki maksaa. Se ei virkailijalta selvinnyt, kun ei ollut yhteistä kieltä. Iskimme satasen tiskiin ja sanoimme, että tuolla rahalla merkkejä. Saimme yksitoista kappaletta, mikä olikin sopiva määrä. Postitimme kortit vasta Jaltasta seuraavana päivänä eli 1.10. Ne tulivat perille 7.10. eli vajaassa viikossa. Kävelimme Odessan portaat alas laivalle, jonne tulimme kello 14. Kävimme lounaalla ja seurasimme, kun laivamme irtosi laiturista kello 16. Matka kohti Jaltaa alkoi. |
     |
|
     |
Torstai 1.10.2009 - Jaltaöinen purjehdusosuus oli aikaisempia pidempi (n. 400 km), ja tulimmekin Jaltaan vasta kello 9. Puoli kymmeneltä lähdimme opastetulle kierrokselle. Ensimmäinen kohteemme oli puolen tunnin ajomatkan päässä oleva Livadian palatsi. Se on kuuluisa mm. siitä, että Venäjän keisari Nikolai vietti siellä kesiään ja että siellä Churchill, Stalin ja jo kuolemansairas Roosevelt sopivat Euroopan uusjaosta vuonna 1945. Seuraavaksi ajoimme katsomaan Pääskysenpesää näköalapaikalta. Se on korkealla kalliolla sijaitseva linna ja Jaltan ja koko Krimin symboli. Ohjelmassamme oli vielä yksi erityyppinen linna. Vorontsovin 1851 rakennuttamassa Alupkan palatsissa yhdistyi skotlantilaiselta ja itämainen rakennustaide. Arkkitehtina oli brittiläinen E. Blor. Pohjoinen julkisivu on brittiläistä gotiikkaa ja eteläinen julkisivu arabialaistyylinen. Bussimme kierteli vielä ylempänä vuoren rinteillä kunnes ajoi satamaan kello 14.30. Emme nousseet vielä laivaan, vaan lähdimme kävelylenkille. Aivan sataman tuntumassa oli postitoimisto, jonka laatikkoon pudotimme korttimme, ainoat tältä reissulta lähettämämme. Jaltassa on mukava ja siisti kävelykatu rannassa toisin kuin Odessassa, jossa ranta nousee jyrkästi merestä. Kävimme kuvaamassa nykyisin harvoin nähtyä kohdetta eli Leninin patsasta. Se on saanutkin pitää paikkansa hyvin keskeisessä puistossa rannan tuntumassa. Kävimme Aleksanteri Nevskin kirkossa ja sen lähellä olevassa "supermarketissa". Tämä oli myymälä, jossa oli isohko sali, jonka seinustoja kiersi tiski, jonka takana tavarat olivat. Kovasti vaikutti neuvostoliittolaiselta touhulta. Ennen laivalle menoa kävimme vielä bongaamassa ukrainalaisen mäkin. Söimme sundaen ja McFlurryn. Käteistä jäi vielä vähän jäljelle, mutta päätimme tuoda sen kotiin matkamuistona, kun emme mitään ostettavaakaan löytäneet. Puoli viideltä nousimme laivaan, ja se lähti kuudelta kohti Turkin pohjoisrannikkoa. |
     |