Lauantai 2.10.2021 - Mana Pools
Tänä aamuna saimme katsella majapaikastamme vesiantilooppien ohimarssia. Kuudelta lähdimme aamuajolle,
ja ensimmäisenä kohtasimme norsulauman ja impalalauman. Helmikanoja oli myös iso parvi. Hirviantilooppi,
jonka uudeksi nimeksi on ehdotettu elandia, poseerasi meille aamuauringossa, ja vihermarakatit
kiipeilivät puissa. Uikuttajakyyhky oli hiljaa puun oksalla, ja paksunokkaiset miljoonakutoja, valkokulmakutoja
ja eteläntuhkavarpunen tarkkailivat ympäristöä.
Mana Poolsin kansallispuisto on metsää, jossa sadekauden jälkeen on ilmeisesti vaikea nähdä eläimiä. Nyt pensaat
olivat enimmäkseen lehdettömiä ja maa ruskean ja keltaisen sävyistä. Pitää siis valita ajankohta maiseman ja
eläinten välillä. Sadekausi alkaa yleensä marraskuussa, ja sen aikana safariajot ovat mahdottomia.
Mana Pools on suomeksi 'neljä lampea'. Yleensä näissä neljässä on vettä ympäri vuoden, mutta
nyt yksi eli Chine Pool oli kuivunut. Sadekaudella moni niitty muuttuu lammeksi.
Näkösälle meille tuli pahkasikoja, impaloita, norsuja, ja hirviantilooppeja. Norsut herkuttelivat anapuun
(Winter thorn, Faidherbia albida) oranssinruskeilla hedelmillä. Zimbabwessahan oli kevät, ja tuo puulaji oli niitä harvoja, jotka tuottivat
hedelmiä keväällä. Seeproja, krotiilejä, virtahepoja, hadadaiibiksiä, afrikaniibishaikaroita, pitkäjalkoja,
kiljumerikotka, harmaahaikara - lajeja oli paljon. Taukopaikalla bongasimme afrikanjassanan, viiksihyypän ja hadadaiibiksen.
Ei aikaakaan, kun tapasimme ensimmäiset kudut ja puhvelit. Oli myös nuori norsu, joka oli loukannut jalkansa ja yritti
selviytyä veden äärelle.
Ajelimme sitten lodgelle brunssille ja lepäilemään. Iltapäivällä seurasimme omalta terassiltamme virtahepojen, vesiantilooppien ja
pahkasikojen touhuja. Ilta-ajolla pysähdyimme Sambesin rannan tuntumaan ihmettelemään monia eläimiä, jotka olivat
ilman vähän viilennettyä tulleet ruokailemaan. Sulassa sovussa olivat impalat, seeprat, virtahevot ja vesiantiloopit.
Ilmaan pyrähteli valtavia lintuparvia, jotka sitten laskeutuivat välillä maahan. Ne olivat miljoonakutojia punaisine
nokkineen. Etelänkalkkunasarvekkaat esittelivät komeita nokkiaan. Linnulla on silmien ympärillä ja kurkussa paljas
punainen alue.
Tapasimme myös mangustin ja puhvelilauman, täplähyeenan, pahkasikoja ja National Geographicin kuvausauton valtavine
kameroineen. Sundownerit nautimme joen rannalla hienoa auringonlaskua seuraten. Vähän kuuden jälkeen olimme lodgessa
seitsemältä oli vuorossa illallinen.