HUOM! Klikkaamalla kuvaa pääset kuvien selaukseen.
Tiistai-keskiviikko 19.-20.12.1995 - Helsinki-Luxor-Mombasa-Itä-Tsavo
Normaalin koulu- ja työpäivän jälkeen pakkasimme laukkumme valmiiksi ja lähdimme kello 17 kimppataksilla
lentokentälle.
Koneemme oli määrä lähteä kello 18.50, mutta lähtöselvityksessä kuulimme, että koneemme tulee olemaan 3,5
tuntia myöhässä. Koneemme oli joutunut ylimääräiselle keikalle Kairoon noutamaan matkustajia, joiden kone
oli epäkunnossa. Finnairilla on kuuleman mukaan vain kaksi konetta, jotka voivat lentää Afrikan ilmatilassa.
Vietimme aikaa lentokentällä lueskellen. Kello 19 Finnair tarjosi poronkäristykset ja oluet/limsat.
Koneeseen pääsimme kello 22.20 ja sitten pikku hiljaa matkaan kohti Mombasaa.
Siirsimme kellojemme viisareita tunnin eteenpäin, ja päivä vaihtui keskiviikoksi. Meille tarjottiin
päivälliseksi jouluateria kinkkuineen ja rosolleineen, mutta eipä ollut juuri nälkä. Yritimme torkkua
parhaamme mukaan, kunnes kuulutettiin laskeutumisesta Luxoriin. Teknisen välilaskun aikana oli lupa
poistua terminaaliin, mutta me jäimme koneeseen. Välilasku vei vähän toista tuntia.
Matkamme jatkui kello 6.00. Puoli yhdeksältä saimme aamupalaksi riisiä, pähkinöitä ja linnunkoipia
egyptiläisittäin. Aamun valjettua näimme, kuinka seurailimme Niilin uomaa ja hämmästelimme suurta autiomaata,
joka muuttui vihreäksi Niilin rannoilla. Kohta oli 7.700 lentokilometriä takanamme ja laskeuduimme
Mombasan lentokentälle.
Passintarkastuksesta, matkalaukkujen odotuksesta ja tullista selvisimme joustavasti. Vaihdoimme dollareita
Kenian shillingeiksi ja ostimme vesipullon evääksi. Meitä oli vastassa oppaat Maria ja Timo. Timo oli vanha
tuttumme edellisen kevään Intian kiertomatkalta. Safarilaiset jaettiin pikkubusseihin. Timo liittyi meidän
kuuden hengen seurueeseemme, ja niin lähdimme kohti Hilton Taita Hills Lodgea.
Puolentoista tunnin ajelun jälkeen pidimme hiekkalaatikkotauon. Matkan jatkuttua näimme mm. ensimmäiset
apinat ja Voin alueen sisalviljelmät.
Hotelliin majoittauduttuamme söimme lounaan ja lähdimme saman tien ensimmäiselle parin tunnin puistoajolle.
Automme katto nostettiin ylös, ja niin meillä oli hyvät mahdollisuudet seurata eläimiä. Taita Hills on
yksityinen (Hiltonin omistama) suojelualue Länsi- ja Itä-Tsavon välissä. Maaperä on punaista, ja joidenkin
eläinten nahka on sitten samaa sävyä. Tapasimme ajelullamme useita kirahveja, leijonia, monenlaisia antilooppeja,
strutseja sekä monia pienempiä lintuja. Luokittelimme linnut neljän kriteerin mukaan: isot, pienet, lentävät
ja sellaiset jotka eivät lennä.
Olimme takaisin hotellissamme hämärän tullessa puoli seitsemältä. Ehdimme juuri ja juuri käydä pesulla ja
vaihtaa vaatteet ennen kuin kokoonnuimme infotilaisuuteen. Timo muistutti tukevista alusvaatteista, joita
tarvittaisiin huomisella taipaleella. Hän oli itse tehnyt ensimmäisen safarimatkansa silkkiboksereissa,
joista ei sen jälkeen ollut paljoa jäljellä. Ja tuskin oli kuulemma miehestäkään.
Päivälliseksi söimme sienikeittoa ja kuningaskalaa, minkä jälkeen oli yölevon aika. Päivä oli ollut pitkä
ja kiireinen.