Dubrovnik 20. - 27.6.2012

Aurinkomatkat: Dubrovnik, retket Montenegroon ja Bosnia ja Hertsegovinaan
Matkaseurue: Milla, Miia ja Aino

Aino houkutteli jo syksyllä Millan ja Miian vanhempia Dubrovnikin matkalle. Tammikuun alussa ajatus kypsyi sellaiseksi ratkaisuksi, että tytöt lähtevät kaksistaan Ainon mukana Kroatiaan kesäkuussa. Pientä jännitystä varmaan oli ilmassa ensimmäistä ulkomaanmatkaa odotellessa. Sunnuntaina 17.6. tytöt tulivat sitten Pohjanmaalta junalla Helsinkiin, ja matkaan päästiin viimein keskiviikkona 20.6.





Keskiviikko 20.6.2012 - Helsinki-Dubrovnik

Olimme tilanneet taksin kello kuudeksi viemään meidät lentokentälle. Lähtöselvityksen olimme tehneet netissä edellisenä päivänä, joten jätimme vain laukkumme tiskille. Sitten vain turvatarkastuksen ja passintarkastuksen kautta kahville ja pepsille. Tytöt saivat pyynnöstä ensimmäiset leimat passeihinsa.

Nousimme ilmaan puoli yhdeksältä, ja niin 2027 kilometrin ja 2 tunnin 50 minuutin lentomatka alkoi. Koneessa tarjotut sämpylät huuhdoimme teellä ja appelsiinimehulla alas. Keski-Euroopan yläpuolella sää oli jonkin verran heitteistä, mutta hyvin matka eteni kuitenkin. Koneesta oli mukava astua 30 asteen lämpöön Suomessa koetun kolean alkukesän jälkeen. Passintarkastuksen jälkeen saimme odotella tovin laukkujamme. Aurinkomatkojen bussit olivat meitä vastassa ja pääsimme ajelemaan hotelliin.

Hotellihuoneita ei oltu vielä siivottu, ja jouduimme odottamaan kaksi tuntia niiden saamista. Lähdimme kuluttamaan aikaa lähiympäristössä. Kävimme jäätelöllä, ostimme postikortteja ja -merkkejä sekä bussilippuja vanhankaupungin reissuja varten. Kysyimme lippujen myyjältä, olisiko lapsille eri hinta kuin aikuisille. Hän ei tiennyt, ja niin ostimme kaikkia varten samanlaiset liput. Myöhemmin luimme Aurinkomatkojen lomakirjasta, että alle kaksitoistavuotiaat saavat ilmaiseksi Dubrovnik-kortin, jolla voi matkustaa paikallisbusseissa. Hotellin vastaanotossa mainostetiin Dubrovnik-korttia, mutta siellä ei tiedetty mitään lasten ilmaisista korteista. Siellä sanottiin, että alle 12-vuotiaat voivat matkustaa bussissa joka tapauksessa ilmaiseksi. Pari kertaa tytöt matkustivatkin maksamatta, mutta kerran bussikuski alkoi vaatia maksua ja väitti, että kaikkien on maksettava sama hinta. Asian lopullinen oikea laita ei meille selvinnyt koko viikon aikana.

Kahdelta saimme huoneen. Purimme laukkumme ja menimme altaalle. Ulkona olevat aurinkovarjopaikat oli kaikki varattuja, joten majoituimme sisäaltaan luo. Ulkona oli joka tapauksessa liian kuumakin. Pulikoinnin jälkeen kävimme syömässä maukkaat pitsat ja ostamassa vettä ja hedelmiä. Aikaisen herätyksen takia oli mukava ruveta aikaisin myös nukkumaan. Aino sai osakseen yöpyä lisävuoteella.











Torstai 21.6.2012 - Dubrovnik

Grand Hotel Parkin aamiaistarjonta oli riittävä, ja hyvällä ruokahalulla Milla ja Miiakin pistelivät suuhunsa pekonit lisukkeineen, leivät ja hedelmät. Meidän oli ilmoittauduttava matkanjärjestäjän retkille Montenegroon ja Mostariin, joten jouduimme odottelemaan opasta hotellilla. Pääsimme lähtemään vanhaankaupunkiin vasta puoli yhdeltätoista. Tämä oli varmaankin pahin turistien ruuhka-aika, koska kuuma bussi tuli aivan tupaten täyteen.

Reilusti hikeä vuodattaneina päätimme lähteä kiertämään kaupungin muurin. Ennen urakan alkua kävimme vilvoittelemassa kaupungin turistitoimistossa, josta saimme mukaamme esitteitä ja karttoja. Muurin pituus on vajaa kaksi kilometriä, mutta kun kulki rappuja ylös ja alas vähän väliä, urakka oli keskipäivän kuumuudessa aika rankka. Näkymät muurilta vanhaankaupunkiin ja merelle olivat vaivan arvoiset, mutta helpommalla olisi päässyt, jos olisi tehnyt kierroksen heti aamuyhdeksältä. Muurilla on muutama tankkauspiste, joista sai mm. kylmiä juomia ja jäätelöä. Käytimme kierrokseen taukoineen peräti puolitoista tuntia.

Stradun (Placa) on vanhankaupungin läpi johtava sileällä kalkkikivellä päällystetty kävelykatu. Ikkuna- oviyhdistelmät ja samalla sinivihreän sävyllä maalatut ikkunaluukut antavat kadulle hienon yhtenäisen ilmeen. Kävimme Stradunin pikkuisella poikkikadulla torjumassa nälkää nauttimalla raikkaat smoothiet.

Ihasteltuamme akvaariossa aikamme värikkäitä koralleja, kaloja, rapuja, merihevosia ja meritähtiä menimme lounaalle. Tytöt söivät broilerifileet ja Aino kalafileen. Pistäydyimme vuoden 1667 maanjäristyksen jälkeen rakennetussa roomalaiskatolisessa barokkityylisessä katedraalissa.

Rehtorinpalatsiin eli kuvernöörinpalatsiin tyttöjä houkutteli matkaoppaassa mainittu karmea näky, joka syntyy toiseen kerrokseen johtavan portaikon koristeina olevista käsistä. Kukaan ei kuitenkaan pitänyt näkyä karmeana, mutta ihan mielenkiintoinen paikka palatsi oli siitä huolimatta.

Neljän jälkeen otimme bussin takaisin hotellille, sitten tytöt kiirehtivät uima-altaalle polskuttelemaan. Illalla kävimme vielä Tommyn "hypermarketissa" ja hotellin takapihalla olevassa puistossa.








Perjantai 22.6.2012 - Montenegro

Perjantaina oli aikainen herätys, koska tuli ehtiä retkipysäkille jo 20 minuuttia yli seitsemäksi. Matkalla Montenegron rajalle ohitimme Kuparin kylän. Kylässä valmistettiin aikoinaan kattotiiliä, mistä se on saanut nimensä. 1990-luvun sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen tarvittavat kattotiilet oli kuitenkin tuotava naapurimaasta, koska tuotanto oli lopetettu. Kello 8.20 tulimme rajalle, jossa kroatianpuoleiset rajamuodollisuudet passien leimaamisineen kestivät 15 minuutta. Passipoliisi tuli bussiin ja pyysi, että avaisimme passin tyhjän aukeaman kohdalta. Sitten hän kävi leimaamassa kaikkien passit tutkimatta sen enempää. Olisi voinut kokeilla, olisiko onnistunut saamaan leiman mihin tahansa vihkoseen. Sen jälkeen ajelimme
Montenegroon

Kello 18.20 ylitimme jälleen rajan ja tulimme takaisin Kroatiaan. Passeja ei enää tarkistettu, vaan pääsimme lähtemään kohti Dubrovnikia saman tien, ja olimme hotellissa jo ennen puolta kahdeksaa.






Lauantai 23.6.2012 - Dubrovnik

Lauantai oli välipäivä, jonka halusimme ottaa rennosti rankahkon retkipäivän jälkeen. Menimme aamiaiselle vasta yhdeksältä ja lähdimme sitten kävelyretkelle Lapadin niemen rantapolulle. Puut varjostivat mukavaa reittiä suurimmaksi osaksi. Kävimme jäätelöllä Importanne Resort -hotellin rantabaarissa ja aioimme jatkaa niemen ympäri Dubrovnik President -hotellin rannan kautta. Rannan kautta ei kuitenkaan päässyt ympäri, ja päätimme palata samaa tietä takaisin. Kävimme paluumatkalla luolaan rakennetussa mukavan viileässä baarissa kokiksella ja cappuccinolla.

Meressä piipahdusta silmällä pitäen tytöt ostivat Lapadin kävelykadun kaupasta uimatossut, minkä jälkeen he kävivät altaassa uimassa. Nautimme huoneessa välipalan teen kanssa, minkä jälkeen Miia kävi vielä uimassa.

Myöhäisellä lounaalla Taraca-ravintolassa Milla ja Aino söivät broileria ja Miia spagetti carbonaraa. Ruoka oli maittavaa kaikkien mielestä.











Sunnuntai 24.6.2012 - Dubrovnik

Kävimme aamiaisella kahdeksalta, mutta jostain syystä tytöt eivät olleet kovin nälkäisiä. Millakin söi vain pari pannukakun palasta hillon kanssa. Pääsimme sen jälkeen matkaan kohtuullisen aikaisin eli olimme kello 9.15 bussissa matkalla kohti vanhaakaupunkia.

Ensimmäinen kohteemme oli fransiskaaniluostari. Sisäpihaa ympäröivässä pylväskäytävässä oli tilaa ihailla Franciscus Assilaisen elämästä kertovia freskoja, mutta museon puolella oli niin valtavasti porukkaa, että oli vaikea nähdä mitään.

Luostarista otimme suunnan kohti Srd-kukkulalle vievää köysirataa. 1990-luvun sodassa tuhottiin vanha köysirata, ja uusi avattiin kesäkuussa 2010, joten rata ja vaunut olivat suhteellisen uusia. Ylhäällä olevassa kahvilassa tilasimme kahden pallon jäätelöannokset. Kun myyjä asetteli palloja vohvelituuttiin, ilmoitimme haluavamme ne pikariin. Tästä harmillisesta käänteestä myyjä ei oikein pitänyt.

Hetkisen maisemia ihailtuamme palasimme alas vanhaankaupunkiin. Kävimme Blasiuksen kirkossa. Legendan mukaan Blasius pelasti Dubrovnikin venetsialaisilta, jota suunnittelivat sen ryöstöä. Tämä kaupungin suojeluspyhimykselle omistettu kirkko rakennettiin tulipalossa vuonna 1706 tuhoutuneen kirkon paikalle. Ennen paluuta hotelliin kävimme vielä cappuccinolla ja kokiksella Gundulicen aukion kahvilassa.

Kun pääsimme hotellihuoneeseemme, sitä ei ollut vielä siivottu. Laitoimme oveen "ei saa häiritä" -lapun, mutta siitä huolimatta siivooja halusi juuri silloin tulla siivoamaan. Tytöt ehtivät juuri vaihtaa uimapuvut päälleen. Tarkoitus oli piipahtaa altaassa virkistymässä ja sen jälkeen vielä meressä ennen lounasta. Tytöt innostuivat kuitenkin tuttavarouvan johdolla pulikoimaan altaassa kaksi tuntia. Aino lähti odotteluun kyllästyneenä ja nälkäisenä huoneeseen välipalalle tunnin ja 10 minuutin jälkeen. Sen jälkeen tytöt vietiin vielä mereen puoleksitoista tunniksi. Tytöt saivat sitten ensimmäisen kerran ruokaa illansuussa puoli kuudelta.











Maanantai 25.6.2012 - Mostar

Maanantai oli jälleen retkipäivä. Matkamme kohti Bosnia ja Hertsegovinaa alkoi retkibussipysäkiltä kahdeksalta. Reitti Mostariin kulki ensin rannikkoa pitkin luoteeseen. Matkan varrelle jäi Trstenon arboretum ja Stonin kaupunki muureineen. Bosnialla on pieni kaistale maata, joka ylettyy rannikolle, ja Kroatia on sen molemmilla puolilla. Ajelimme tämän kaistaleen läpi uudelleen Kroatiaan. Näillä rajoilla ei ollut mitään rajamuodollisuuksia. Matka jatkui sitten koilliseen Neretva-jokea myötäillen. Tulimme rajalle kello 10.25. Kroatian puolella meiltä kerättiin passit, mutta tällä kertaa niitä ei leimattu. Olimme valmiit jatkamaan matkaa kello 11
Bosnia ja Hertsegovinaan

Paluumatkalla tulimme rajalle kello 16.15, ja viivähdimme siellä viitisentoista minuuttia. Passeja ei tällä kertaa tarvinnut näyttää.

Edessä oli vielä tauko Bosnia ja Hertsegovinalle kuuluvalla kaistaleella Neumissa, jossa teimme edullisia ostoksia supermarketissa. Tulimme hotellille kello 18.45.











Tiistai 26.6.2012 - Lokrum, Dubrovnik

Viimeisen päivän päätimme viettää leppoisasti Lokrumin saarella. Lähdimme hotellista puoli yhdeksältä. Tällä kertaa osuimme sellaisen bussinkuljettajan kyytiin, jonka mielestä vain alle seitsemänvuotiaat matkustavat ilmaiseksi ja vaati Miialtakin maksua. Vanhakaupunki oli jokseenkin autio, ja ehdimme yhdeksältä lähtevään veneeseen. Halusimme heti aamutuimaan lämpötilan ollessa vielä siedettävä kavuta "kuninkaalliselle linnoitukselle" ihailemaan maisemia, mutta kaikki polut sinne oli suljettu "pääsy kielletty" -kyltein.

Saarella olevassa kasvitieteellisessä puutarhassa oli pääasiassa Australiasta ja Etelä-Amerikasta tuotuja puita ja pensaita. Myös erilaisia kaktuksia oli paljon. Lähdimme kiertämään saaren kaakkoispäätä rantaa myötäillen myötäpäivään, mutta pian jouduimme suuntaamaan keskiosiin, kun edessä oli FKK-kyltti. Emme siis halunneet mennä nudistirannalle, vaan pidimme vaatteet visusti päällämme.

Vietimme aika tovin testailemassa kuntolaitteita ja kuvaamassa riikinkukkoja, jotka eivät kuitenkaan suostuneet levittämään pyrstöään. Kävimme entisen luostarin kupeessa toimivassa ravintolassa syömässä. Aino söi grillattuja kalmareita, ja tytötkin halusivat maistaa moisia herkkuja. Kello 13.45 lähdimme veneellä takaisin kaupunkiin.

Kaupungilta tytöt löysivät itselleen nätit t-paidat, minkä jälkeen otimme bussin hotellille. Matkalla teimme vielä tuliaisostoksia ja kävimme jäätelöllä. "Tommyn kaupasta" kävimme vielä ostamassa mm. tuliaiskarkkeja, iltapalakeksejä ja vettä. Sitten olikin taas ohjelmassa tunnin verran uintia ja laukkujen pakkaus.










Keskiviikko 27.6.2012 - Dubrovnik-Helsinki

Päivän ohjelmassa oli aamupala, jonka jälkeen raahattiin laukut alakertaan ja bussille. Bussi lähti puoli yhdeksältä lentokentälle. Kentällä oli tavanomaista pitkäveteistä odottelua, kunnes pääsimme koneeseen puoli yhdeltätoista. Kone nousi ilmaan vähän ennen yhtätoista. Kolme tuntia kestäneen lennon aikana meille tarjottiin kolmioleipä, teetä/kahvia, mehua ja limsaa.


Kaikki Kroatian matkat

Maahakemistoon
Etusivulle





© Aino Ilkkala